Mikkelissä on nyt hyvät mahdollisuudet bongata saukko – Biologian lehtori Martti Hahtola vinkkaa pysähtymään Kaihunkierroksen valkoiselle sillalle

Arka eläin liikkuu usein aamu- ja iltahämärissä. Mikkelin kaupunkialueelle saukot tulevat Saimaalta.

Andzelika Inoranta

Andzelika Inorannan ja saukon katseet kohtasivat Urpolan luontokeskuksen takana Mikkelissä lauantaina 23. tammikuuta.
Andzelika Inorannan ja saukon katseet kohtasivat Urpolan luontokeskuksen takana Mikkelissä lauantaina 23. tammikuuta.

Mikkeliläinen Andzelika Inoranta kohtasi aamulenkillään saukon Urpolanjoen varrella viime viikonloppuna. Saukko kurkisteli Inorantaa jään reunalla sen aikaa, että luontokuvausta harrastava nainen sai napattua siitä kuvan.

Eläkkeellä oleva biologian ja maantiedon lehtori Martti Hahtola Mikkelistä ei ole lainkaan yllättynyt havainnosta.

– Saukko on Etelä-Savossa onneksi yleinen. Niitä liikkuu täällä paljon, ja saukon reviiri on suuri.

Mikkelin kaupunkialueelle saukot tulevat Saimaalta. Urpolanjoen loppuosa suistoineen on niiden tärkeä kulkuväylä. Ne tulevat usein Kaijanniemen sillan ali Kattilalahdelle, josta jälkijonot jatkuvat Urpolanjoelle ja edelleen jokea pitkin Pitkäjärvelle.

Hahtolan mukaan Kaijanniemen silta eli Kaihunkierroksen valkoinen silta on yksi Mikkelin otollisia saukkojen bongauspaikkoja, jossa kannattaa pysähtyä tähyilemään ainakin jälkiä.

– Siinä Pylvänäisen saunan vierellä näkyy usein jälkiä, kun saukko on noussut avannosta.

Saukkoja voi bongata myös esimerkiksi Siekkilänjoella ja Likolammella. Hahtola harmittelee, ettei ole koskaan saanut kuvattua saukkoa, vaikka on nähnyt sen jälkiä joka talvi.

– Tänä talvena olen nähnyt jäljet Läsäkoskella, ja Puuskakoskella kuulin saukon äänen.

Hahtola kuvailee saukon ääntä viheltäväksi, mutta verkosta löytyvien ääninäytteiden perusteella sitä voisi luonnehtia myös vinkuvaksi tai uikuttavaksi.

Hahtolan mukaan Urpolanjoella viihtyvät myös hillerit, mutta saukko on helppo erottaa hilleristä. Hilleri on huomattavasti pienempi kuin saukko ja kyljistään harmaa, kun saukko taas on ruskeansävyinen.

Näätäeläin

Saukko (Lutra lutra)

Ruumiin pituus 50–100 cm, häntä 26–55 cm. Paino 2,5–15 kg.

Turkki on tasaisen ruskea. Leveässä kuonossa on pitkät viiksikarvat.

Pyöreä häntä on tyvestä paksu ja hyvin voimakas. Lyhyissä jaloissa on uimapoimut. Korvat ovat pienet.

Kiima-aika vaihtelee, useimmiten helmi-maaliskuussa ja kesä-heinäkuussa.

Synnyttää 2–5 poikasta syntyvät huhti-toukokuussa. Pesä on tavallisimmin joen törmässä. Pentue seuraa emoa kauan – jopa puolitoista vuotta.

Syö pääasiassa kalaa mutta myös sammakoita, rapuja, vesilintuja ja niiden munia, vesimyyriä, piisameja ja pikkunisäkkäitä.

Rauhoitettu. Pyynti vain Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla.

Lähde: riista.fi