Härkäpavusta voimaa maatalouteen — Peltopäivänä Karilan koepelloilla viljelijät päivittivät tietojaan

Etelä-Savon Peltopäivään Mikkelin Karilassa osallistuneet tuottajat suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen toiveikkaasti. Aallonpohja on jo ohitettu.

Risto Hämäläinen

ProAgrian luomuasiantuntija Juha-Antti Kotimäki keskustelee härkäpavusta Markku Honkasen ja Perttu Muhosen kanssa. Kaivannon seinämästä saattoi tarkastella viljelykasvien juuristoa ja peltomaan rakennetta. |

Montun reunalla savonlinnalainen Perttu Muhonen ja hirvensalmelainen Markku Honkanen tarkastelevat luomuasiantuntija Juha-Antti Kotimäen roikottaman härkäpavun juuria. Kotimäki seisoo Luonnonvarakeskuksen Karilan koepeltojen luomulohkoilla kaivannossa, jossa esitellään kasveja juurineen ja maan rakennetta.
Muidenkin viljelykasvien juuristoja on esillä, mutta härkäpapu tuntuu kiinnostavan vahvimmin Peltopäivään tulleita tuottajia ja ammattilaisia.
Muhosen luomutilalla härkäpapua jo viljellään emolehmien rehuksi yhdessä apilan ja herneen kanssa.
— Jos ihmiset syövät Härkistä, niin meidän karja syön nyt Herkistä, Muhonen sanoo.
Honkasen lypsykarja- ja puutarhatila on tavanomaisessa tuotannossa. Honkanen sanoo, ettei luomutuotantoon siirtyminen ole käynyt mielessäkään.
— Peltoalaa on niin rajoitetusti, ettei sieltä riittäisi luomutuotannossa karjalle ruokaa.
Muhonen kuittaa ja sanoo, että tuosta asiantuntijat voisivat olla eri mieltä.
Ennen luomulohkoille tuloa Honkanen oli käynyt tutustumassa aurinkopaneeleihin Etelä-Savon energian osastolla. Siellä esiteltiin maatiloille soveltuvia aurinkosähköratkaisuja.
Honkanen pitää mahdollisena, että heidänkin tilalla tulevaisuudessa tuotettaisiin paneeleille sähköä omaan käyttöön.

Kasvinviljelytilan isäntä Veikko Siiskonen Mikkelin Heinälahdelta sanoo tulleensa päivittämään omia tietojaan.
— Kun tämä oli vielä lähellä, niin ammatillinen kiinnostus veti paikalle.
Viljelyn lisäksi Siiskonen tekee koneurakointia, ja myös tilan metsänhoito työllistää.
Peltopäivän avauspuheessaan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) maalailee kaikista uhkista huolimatta valoisampaa kuvaa suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta. Ministeri muistuttaa maapallon väestön kasvusta ja väestön lisääntymisestä. Osaltaan ilmastonmuutos vähentää viljelyalueita muualla. Puhtaalle ruualle ja sen tuottajille on ministerin mukaan kysyntää.
Puheen kuunnellut Siiskonen on enimmäkseen samaa mieltä ministerin kanssa.
— Alalla on ehkä jo pohja nähty. Suunta on ylöspäin mutta työtä on paljon tehtävänä. Tekoja vaaditaan poliitikoilta ja kenttäväeltä.

Rantasalmelaisen PEL-tuotteen myyntimiehen Jukka-Pekka Hoffrenin mukaan maataloudessa on ollut havaittavissa pilkahduksia paremmasta. Tulevaisuudenusko heijastuu lisääntyvinä tilauksina. 50 henkeä työllistävä perheyritys valmistaa muun muassa kivenkeräyskoneita, lautasmuokkaimia ja multivaattoreita.
Hoffren esittelee yrityksen uutuutta MyAgriPlan-ohjelmistoa. Sillä suunnitellaan työtehtäviä ja -järjestystä ja lisätään koneiden käytön tehokkuutta.

Etelä-Savon Peltopäivä 2017 tarjosi näyteikkunan kasvinviljelyn ajankohtaisiin asioihin ja suomalaiseen ruoantuotantoon.

Peltopäivä on koulutus- ja tiedotustapahtuma, josta maatalouden ammattilaiset saavat uutta tutkimustietoa ja ajankohtaista opastusta asiantuntijoilta omalla tilalla sovellettavaksi.

Peltopäivä tarjosi myös nähtävää maataloudesta ja ruoan alkuperästä kiinnostuneille kuluttajille.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa järjestetyn tapahtuman kaksi muuta järjestäjää olivat ProAgria ja Helsingin yliopiston Luomuinstituutti.

Peltopäivässä oli 60 näytteilleasettajaa ja yhteistyökumppania. Tapahtumassa on yhteensä 450 havainto- ja koeruutua tavanomaisella ja luomupellolla.

Bioenergiapuolta edustivat muun muassa biokaasuautot, biokaasulaitosyrittäjät ja aurinkosähkökennot.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.