Kangasniemen talousarvio on miinusmerkkinen säästötoimista huolimatta – Välttämättömiinkään investointeihin ei riitä rahaa

Tiukkojen talouden tasapainottamistoimenpiteiden toivotaan tuottavan tulosta parin vuoden sisällä.

Arja Reinikainen

Kunnanjohtaja Risto Nylund sanoo, että kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä investointeja joudutaan nyt siirtämään.
Kunnanjohtaja Risto Nylund sanoo, että kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä investointeja joudutaan nyt siirtämään.

Tiukoista säästötoimista huolimatta Kangasniemen kunnan tämän vuoden talousarvio jää miinusmerkkiseksi.

Kunnanhallitus hyväksyi maanantain kokouksessa muutostalousarvion, jossa alijämää on 100 000 euroa.

Muutosbudjetissa ei taloudenohjausjärjestelmän laskentaongelman vuoksi ole huomioitu tämän vuoden henkilöstömenojen 75 000 euron säästötavoitetta. Todellinen alijäämä tulee olemaan noin 30 00 euroa.

Tavoitteena on kuitenkin päästä seuraavien kahtena vuonna jo plussan puolelle. Viime vuoden tilinpäätöksestä on tulossa 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edellisiltä vuosilta kertynyttä ylijäämää on taseessa 4,7 miljoonaa euroa.

Lomautuksetkin mahdollisia

Talouden tasapainottamiseksi kangasniemeläiset maksavat edellisvuotta enemmän veroja. Verotusta kiristämällä saadaan vuositasolla 686 000 euroa lisätuloja.

Verotuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna 19,5 ja valtionosuuksia 18,7 miljoonaa euroa.

Talouden tasapainottaminen rajoittaa myös investointeja.

Säästöjä on haettu muun muassa lakkauttamalla Otto Mannisen ja Äkryn koulut ensi elokuun alusta alkaen.

Talouden tasapainottamistoimenpiteiden tavoitteena on saavuttaa kunnan omassa palvelutuotannossa 1,5 miljoonan euron säästöt, josta henkilöstömenojen osuus on 0,5 miljoonaa euroa.

Joulukuussa päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen vaikutukset ovat viiden vuoden aikana yhteensä 18,5 henkilötyövuotta.

Pääsääntöisesti säästöt saavutetaan määräaikaisten työsuhteiden ja eläköitymisten kautta.

Lisäksi neuvottelutulos edellyttää palkkamenoihin 75 000 vuotuista säästöjä henkilökunnan vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla tai lomarahojen vaihtamisella vapaaksi.

Jos säästöjä ei saavutetaan, säästö haetaan lomautuksilla.

Talouden tasapainottaminen rajoittaa myös investointeja. Lainaa kunnalla on 21,7 miljoonaa euroa. Vuosikate on 1,5 miljoonaa euroa ja poistoja 1,6 miljoonaa euroa.

– Käytännössä tämä merkitsee sitä, että investoinnit voivat olla korkeintaan poistojen suuruiset. Joka vuosi jää korjausvelkaa ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä investointeja joudutaan siirtämään, toteaa kunnanjohtaja Risto Nylund.