Laki asumisoikeusasunnoista muuttuu — Tarkoitus on helpottaa nuorten asunnon saamista

Ympäristöministeriö uudistaa asumisoikeusasuntojen jonotusjärjestelmää. Jatkossa asunnon saa vain tarpeeseen.

Jaana Kautto

Asumisoikeusasuntojen rakentaminen jatkuu vilkkaana. Tänä vuonna valmistuu 1 805 uutta asumisoikeusasuntoa (aso) eri puolille Suomea, arvioivat asumisoikeusasuntoja rakentavat yleishyödylliset yhtiöt.
Aso-kodeissa asuu tällä hetkellä noin 95 000 suomalaista. Viime vuonna asumisoikeusasuntoihin jätettiin lähes 44 000 hakemusta.
— Asunnon saa vuosittain arviolta puolet hakijoista. Paikkakuntakohtaiset erot ovat erittäin suuria. Vaihtuvuus voi olla pientä, jos uudistuotantoa on vähän, toteaa Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen. Yhdistyksen muodostavat isoimmat asumisoikeusasuntoja omistavat yhtiöt.
Aso-järjestelmä kehitettiin vuonna 1991 helpottamaan erityisesti nuorten asuntopulaa. Uudehko ja koko ajan suosiotaan kasvattava ilmiö on yli 55-vuotiaille suunnatut aso-asunnot.
Asumisoikeusasuntoa voi hakea henkilö, joka on vähintään 18-vuotias ja jolla ei ole haettavan asunnon alueella omistusasuntoa eikä varoja sen hankkimiseen. Aso-asunnon saa maksamalla noin 15 prosenttia asunnon hinnasta, jonka jälkeen maksetaan kuukausittaista käyttövastiketta. Asumisen päätyttyä asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Asuntoa ei voi lunastaa omaksi.
Asumisoikeusasuntojen asukkaissa on sekä nuoria että vanhoja. Suurin yhdistävä tekijä on muuttunut elämäntilanne, kuten lasten määrä, avioero tai muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle.
— Asumisoikeusasunnossa asutaan keskimääräistä kauemmin, noin kahdeksan vuotta. Kaikki asumismuodot huomioiden suomalaiset muuttavat keskimäärin joka viides vuosi, Pyykkönen sanoo.

Aso-järjestelmää ollaan parhaillaan remontoimassa, sillä sen puutteista on puhuttu pitkään. Niitä ovat muun muassa jonotusjärjestelmän hitaus, vanhimpien aso-talojen vaatimat peruskorjaukset ja niiden rahoitus sekä asukkaiden halu saada enemmän päätösvaltaa.
Ympäristöministeriön laatiman lakiluonnoksen mukaan nykyisin käytössä oleva järjestysnumero olisi jatkossa määräaikainen, ja jonotusjärjestelmästä tulisi valtakunnallinen. Uudistus helpottaisi erityisesti nuorten asunnon saantia, sillä asuntoa haettaisiin jatkossa vain tarpeeseen eikä esimerkiksi siksi, että haluaa asunnon paremmalta paikalta.
Kunnan rooli asukasvalinnan osalta poistuisi kokonaan. Valinnan tekisivät omistajayhtiöt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n antaman vuoronumeron perusteella. Muutoksella haetaan byrokratian vähenemistä ja nopeampaa asukasvalintaa.
Kolmas iso muutos koskisi asumisoikeussopimusten irtisanomismahdollisuutta, josta on julkisuudessa kohuttu eniten. Sillä edistettäisiin lakiluonnoksen mukaan asuntojen tarkoituksenmukaista käyttöä taloudellisten vaikeuksien, vajaakäytön tai taloudellisen korjauskelvottomuuden tilanteissa kuitenkin niin, että asukkaan asema turvataan.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ehdotetaan parannettaviksi muun muassa pakollisella yhteistyöelimellä. Nykyisin sellainen on joissakin omistajayhtiöissä jo käytössä, mutta se on vapaaehtoinen.
Laki astuu voimaan aikaisintaan ensi vuonna.

Lähteenä myös muun muassa ympäristöministeriö.

Eija Marja-aho

Markus Kuokkanen

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo