Lähes 1,4 miljoonan euron matkailuhanke tuo EU-rahaa myös Puumalaan — Matkailuhanke toteutetaan suomalais-venäläisenä yhteistyönä

Hankkeesta 100 000 euroa ohjataan Vuoksen ja Saimaan yhdistävän kanava suunnitteluun. Lisäksi tekeillä on Käyhkään kanavan ylittävä silta.

Mika Stranden

Käyhkään kanavalle toteutettava silta parantaisi samallla tien turvallisuutta, kertoo Hanna Ollikainen. Arkistokuva.
Käyhkään kanavalle toteutettava silta parantaisi samallla tien turvallisuutta, kertoo Hanna Ollikainen. Arkistokuva.

Aleksander Suvorov -teemainen matkailuhanke tuo EU-rahaa Etelä-Karjalaan. Helmikuun alussa käynnistynyt hanke on saanut rahoituksen Kaakkois-Suomi – Venäjä yhteistyöohjelmasta (CBC). Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,36 miljoonaa euroa.

Heinäkuun loppuun 2022 jatkuvassa Suvorov-hankkeessa on tarkoitus luoda yhtenäinen kulttuurihistoriallinen, kanavista ja linnoituksista koostuva reitti "Suvorov routes". Reitti ulottuu Venäjältä Suomen kautta Keski-Eurooppaan.

Hankkeen avulla edistetään kenraali Alexander Suvorov -teemaista kulttuuri- ja luontomatkailua Kaakkois-Suomessa ja Leningradin alueella.

– Tarkoitus on rakentaa teemallisia matkailupaketteja ja järjestää Suvoroviin liittyviä tapahtumia, kertoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.

Virkistysaluesäätiö on hankkeen pääpartneri ja Etelä-Karjalan kuntien edustaja.

Saimaalle rakennettiin kenraali Suvorovin johdolla 1700-luvun lopulla neljä avokanavaa sekä linnoitusvyöhyke suojaamaan Venäjän länsirajaa Ruotsia vastaan.

Suvorovin kanavia ovat Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavat Saimaalla. Suvorovin johdolla rakennettiin Savitaipaleelle Kärnäkosken ja Järvitaipaleen linnoitukset. Lisäksi Lappeenrannan linnoitusta vahvistettiin.

Marleena Liikkanen

Kenraali Suvorovin johdolla rakennettiin Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavat vuosina 1792-1798. Kuva kenraali Suvorov -aiheisesta näyttelystä vuodelta 2007.
Kenraali Suvorovin johdolla rakennettiin Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavat vuosina 1792-1798. Kuva kenraali Suvorov -aiheisesta näyttelystä vuodelta 2007.

Kenraali Suvorov on Venäjällä tunnettu

Hankkeen toteutus tapahtuu suomalais-venäläisenä yhteistyönä.

– Suvorov on Venäjällä kaikkien kansalaisten tuntema sankari. Siellä ei kuitenkaan tunneta Suomessa olevia Suvorovin kanavia. Tarkoitus on saada avattua tätä historiaa, Ollikainen kertoo.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön vetämässä hankkeessa ovat mukana Etelä-Karjalan kunnat, Puumalan kunta, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja väylävirasto.

Venäjän puolelta hankkeessa ovat mukana Leningradin alueen matkailutietokeskus ja museovirasto, teknillinen ITMO-yliopisto sekä Viipurin yritystukikeskus.

Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia on EU-rahaa, johon sisältyy myös Suomen ja Venäjän osuus. Loput 20 prosenttia tulevat muilta hankkeessa mukana olevilta tahoilta.

Ohjelmassa hyödynnetään virtuaalitekniikkaa, jonka avulla on tarkoitus luoda uudenlaisia matkailuelämyksiä matkailijoille.

Pidemmän ajan tavoitteena on Suvorov-reitin rakentaminen yhdeksi Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi.

Museovirasto/Lentokuva Vallas Oy

Kukonharjun kanava on Ruokolahden ja Puumalan rajalla.
Kukonharjun kanava on Ruokolahden ja Puumalan rajalla.

Vuoksen ja Saimaan yhdistävälle kanavalle suunnittelurahaa

Myös Vuoksen ja Saimaan yhdistävän Tainionkosken kanavan suunnittelu on mukana hankkeessa.

– Veneväylän toteutettavuutta selvittävään työhön suunnataan EU-rahaa 100 000 euroa, Ollikainen kertoo.

Suvorov-hankkeessa suunnitellaan veneväylän lisäksi myös Käyhkään kanavan ylittävää siltaa Puumalantiellä. Sitä varten on varattu 200 000 euroa hankerahaa.

– Käyhkään kanavalla ollaan pidemmällä kuin Tainionkoskella. Siellä käynnistyy jo rakennesuunnittelu, kertoo Ollikainen.

Tavoitteena on saada rakennettua Käyhkäälle veneväylä hieman isommille veneille.

– Samalla myös tien turvallisuus paranisi.

Kanavasuunnittelussa ovat mukana väylävirasto ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).