Mikkelin päättäjät peräävät putsarin kustannuksia – Valtuustolle on tulossa selvitys hankkeen nykyvaiheesta

Sote-menojen kasvu painaa Mikkeliä. Valtuustokeskustelu väläytteli kaupungin omien edustajien luottamuspulaa.

Taru Hokkanen

Sote-menot kasvavat Essoten alueella. Mikkelin kaupunki laskee, että sen kulunousu on seitsemän prosentin tasolla.
Sote-menot kasvavat Essoten alueella. Mikkelin kaupunki laskee, että sen kulunousu on seitsemän prosentin tasolla.

Uuden jätevedenpuhdistamon kustannukset ja sote-menot nousivat ykköspuheenaiheiksi, kun Mikkelin kaupunginvaltuusto kävi läpi kaupungin taloustilannetta.

Luottamusjohto pohti jälleen kerran Metsä-Sairilan uuden putsarin kustannuksia.

Keskustelun avasi keskustan Risto Rouhiainen. Hän muistutteli, että puhdistamon kustannukset ovat nousseet noin 41 miljoonasta eurosta aina 58 miljoonaan euroon.

Rouhiainen kysyi, pysytäänkö nyt tässä kustannustasossa. Hän myös esitti, että selvitys hankkeesta tuodaan luottamusjohdolle.

Esitys selvityksestä sai kannatusta useilta valtuutetuilta ja myös useammasta poliittisesta ryhmästä.

Valtuuston puheenjohtaja Seija Kuikka (kesk.) sanoi, että selvitys voisi olla luottamusjohdon käsissä jo esimerkiksi kesäkuussa.

Petri Pekonen (kesk.), joka johtaa hankkeen seurantaryhmää, harmitteli, että keskustelussa usein katsotaan perutuuspeiliin.

Pekosen mukaan kyseessä on kuitenkin yksi keskeisimmistä kaupungin kehittämishankkeista, jolla haetaan sinisen biotalouden elinkeinopoliittisia hyötyjä.

Taloutta painaa vakavasti sosiaali- ja terveysmenojen kasvu.

Kaupungin arvion mukaan kulunousu on Mikkelin osalta seitsemän prosentin tasolla vuodessa.

Maanantain keskustelussa esille nousivat myös kaupungin ja sote-yhtymä Essoten suhteet.

Jos talouden ratkaisee päättäjien vaihtaminen niin siitä vaan. — Eero Aho

Jarno Strengell (sd.) pohdiskeli sitä, missä mahtaa olla suhteiden ongelma. Hän arvioi, että Mikkelin Essote-linja ei ole oikein yhdenmukainen.

Kaupunginjohtaja Timo Halonen viittasi yhtymäkokousmalliin, jossa jokaisessa kokouksessa omat edustajansa.

Essoten valtuuston puheenjohtaja Eero Aho (kok.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä (sd.), Essoten hallituksen varapuheenjohtaja, katsoivat, että yhtymäkokousmalli ei ratkaise Essoten ja sote-menojen kustannuksia.

– Totta, että kustannukset ovat nousseet, mutta niille on perustelunsa, sanoi Seppälä.

Aho puolestaan muistutti, että Essoten kustannustaso ei ole Suomessa korkeimmasta päästä.

– Tilanne tarvitsee toimivaa vuoropuhelua. Jos talouden ratkaisee päättäjien vaihtaminen niin siitä vaan, lohkaisi Aho.

Talousnumeroihin valtuusto muuten ei juuri puuttunut.

Kaupungin talouden arvioidaan tämän hetkisten tietojen perusteella päätyvän noin 24,5 miljoonan euron alijäämään.

Talousarvio tehtiin jo alijäämäiseksi. Budjetin ylittyminen johtuu talousjohdon mukaan ennen kaikkea koronakriisistä, jolla on suuri vaikutus kuntatalouteen sote-menojen sekä toiminnallisten vaikutusten ja erilaisten tulonmenetysten vuoksi.

Alijäämätulos nostaa kaupungin kumulatiivisen alijäämän noin 67 miljoonaan euroon.

Alijäämä tulisi kattaa vuoteen 2023 mennessä. Talouskatsaus toteaa, että tämä ei onnistu ilman taseomaisuuden järjestelyjä.

Velkaa emokaupungilla on nyt 318 miljoonaa euroa, mikä on jokseenkin tarkkaan 6 000 euroa asukasta kohden.