Alkukesän kuivuus ei ole verottanut Etelä-Savon viljasatoa yhtä pahasti kuin muualla Suomessa – Sadosta voidaan odottaa keskivertoa parempaa ja jopa hyvää

Kotimaassa viljellään entistä enemmän hernettä ja härkäpapua. Taustalla on soijarehun saatavuuden epävarmuus ja kotimaisten valkuaiskasvien omavaraisuuden ylläpitäminen.

Arja Reinikainen

Viljasadosta voidaan Etelä-Savossa odottaa keskivertoa parempaa.
Viljasadosta voidaan Etelä-Savossa odottaa keskivertoa parempaa.

Etelä-Savossa alkukesän kuivuus ei ole vaikuttanut alueen viljasatoon yhtä paljon kuin muualla maassa, kertoo Pro Agria Etelä-Savon kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Timo Piispa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton heinäkuun kasvikausikyselyn mukaan tänä vuonna odotetaan hieman tavanomaista pienempää satoa poikkeuksellisen kuivan alkukesän takia. Varsinkin viljojen ja öljykasvien kasvu on ollut tavanomaista huonompaa. Yli 80 prosenttia viljelijöistä kertoo kasvukauden kuivuuden aiheuttaneen ongelmia viljelyyn.

Piispan mukaan Etelä-Savon viljasadosta voidaan tänä vuonna odottaa päinvastaisesti keskivertoa parempaa ja jopa hyvää.

– Kun on tällaisia kuivia kesiä kuten viime vuonna ja nyt, tulee aina muistaa, että alueelliset erot sateen osalta ovat suuria. Yleisesti ottaen Etelä-Savo ei ole kärsinyt kuivuusongelmista yhtä paljon kuin muu maa, Piispa toteaa.

Myös lämpötilojen osalta Piispan mukaan tänä kesänä Etelä-Savossa on oltu lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Kun on tällaisia kuivia kesiä, tulee aina muistaa, että alueelliset erot sateen osalta ovat suuria. — Timo Piispa

– Nyt tarvittaisiin pitkä, lämmin ja kuiva syksy, eli voisi tulla poutaisia puintikelejä.

Tänä kesänä Piispan mukaan Etelä-Savossa sadot ovat myös kasvaneet hyvin pystysuuntaan, eli lakoontumista ja sadon kaatumista pitkälleen ei ole tapahtunut niin paljoa kuin yleensä.

Ongelmana Etelä-Savon viljatiloilla on Piispan mukaan erityisesti tänä kesänä jälkiversonta. Jälkiversonta ja sadon epätasaisuus aiheuttaa viljelijöille Piispan mukaan muun muassa kuivatuskustannusten ja puintikustannusten kasvua.

– Kun juhannuksen kieppeillä alkoi sataa, itämättömät jyvät lähtivät uudelleen kasvuun eli tuli jälkiversontaa. Kasvusto ei ole siksi niin tasaista kuin keskivertokesänä.

Kotimainen härkäpapu ja herne ovat nousussa

MTK:n kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia viljelijöistä ilmoitti aikovansa tulevaisuudessa viljellä aiempaa enemmän valkuaiskasveja, erityisesti hernettä ja härkäpapua.

Valkuaisainerehun ja varsinkin soijan saatavuuteen saattaa tulla ongelmia jos koronatilanne pitkittyy ja pahenee Etelä-Amerikassa. — Johan Åberg

Samaa trendiä on havaittavissa Piispan mukaan myös Etelä-Savossa.

– Etelä-Savossakin viljellään enemmän esimerkiksi hernettä ja härkäpapua. Viljeleminen ei ole hirveästi lisääntynyt, mutta enenevissä määrin. Kiinnostusta niihin riittää, Piispa selittää.

Piispan mukaan kotimaisia valkuaiskasveja halutaan viljellä, sillä kotimaista valkuaiskasvien omavaraisuutta halutaan ylläpitää, ja saada luomukotieläintuotannolle luomurehua.

MTK:n maatalousjohtajan Johan Åbergin mukaan valkuaisrehujen viljelemisen lisääntymiseen on useita syitä, mutta koronatilanne on osaltaan vaikuttanut.

– Yksi epävarmuustekijä, mikä aika nopeasti tuli ilmi, oli, että valkuaisainerehun ja varsinkin soijan saatavuuteen saattaa tulla ongelmia jos koronatilanne pitkittyy ja pahenee Etelä-Amerikassa. Keväällä markkinoimme tätä hyvin aktiivisesti ja teimme vähän muutoksia tukipolitiikkaamme. Herneen ja härkäpavun tukia saimme jonkin verran nostettua, Åberg sanoo.

Åberg korostaa kuitenkin, että rehuteollisuuden puolella on jo pidempään haluttu vähentää riippuvuutta soijasta. Esimerkiksi herneen viljelypinta-alaa kasvatettiin voimakkaasti tänä vuonna.