Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen EU-rahoituspaketista: "Pitää olla tyytyväinen"

Suomi sai neuvoteltua itselleen erillisen 100 miljoonan euron lisärahan Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille.

Taru Hokkanen

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen on tyytyväinen suuntaan, johon EU-rahoituksen kohdentamisessa ollaan menty.
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen on tyytyväinen suuntaan, johon EU-rahoituksen kohdentamisessa ollaan menty.

Myös Etelä-Savo hyötyy tiistaina päättyneiden EU-rahoitusneuvottelujen päätöksistä. Etelä-Savon maakuntajohtajan Pentti Mäkisen mukaan harvaan asuttujen alueiden tuen (NSPA-tuki) korottaminen on Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille tärkeä päätös. Tuki on ohjelmakaudella 2021–2027 asukasta kohti 40 euroa vuodessa, kun se on nyt ollut 30 euroa.

Maakunnat saavat lisäksi 100 miljoonaa euroa ylimääräistä NSPA-tukea. Etelä-Savon osuus tuesta on noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa eli koko ohjelmakaudella yli 9 miljoonaa euroa. Yhteensä Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden tuki nousee noin 460 miljoonaan.

Seitsemän maakuntaa pohtii rahan jakamista

Lisärahoitusta tullaan käyttämään aluekehittämiseen, ja se vahvistaa maakuntien edellytyksiä kehityserojen tasaamisessa ja parantaa kilpailukykyä. Suurimpia hyödynsaajia ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, kunnat ja yritystoiminnan investoinnit. Tarkempaa jakamista ryhdytään pohtimaan syksyllä seitsemän maakunnan kesken.

– Seuraavalla ohjelmakaudella hankkeet rahoitetaan niissä puitteissa kuin maakunnilla on siihen resursseja, Mäkinen sanoo.

EU:n huippukokouksessa Suomi sai neuvoteltua itselleen myös 400 miljoonan euron kansallisesti kohdistetun tuen maatalouden kehittämisrahoihin.

– On tärkeää, että tuki kohdistuu maatalous- ja maaseutuvaltaisille alueille, kuten Etelä-Savoon. Viime kädessä tuen kohdistuminen riippuu siitä, kuinka hyviä kohteita rahoitukseen voidaan osoittaa. Maaseutuun liittyvät elinkeinot ovat meille tärkeitä lähiruuasta ja matkailusta lähtien.

Näidenkin erien saaminen Suomeen on toki positiivista, koska kilpailu on Euroopan tasolla aika kovaa. — Pentti Mäkinen

Mäkisen mielestä Suomelle myönnetty EU-rahoituspaketti on oikeasuuntainen.

– Näidenkin erien saaminen Suomeen on toki positiivista, koska kilpailu on Euroopan tasolla aika kovaa. Pitää olla tyytyväinen tähän suuntaan, johon rahoituksen kohdentamisessa ollaan menty.

Mistä summista EU:n huippukokouksessa päätettiin?

EU-maiden johtajat saivat tiistaina sovittua rahoituspaketista, jonka suuruus oli kaikkiaan 1 824 miljardia euroa. Sopimus jakautui EU:n vuosien 2021–2027 budjettiin ja koronavirusepidemian hoitamiseen tarkoitettuun elvytyspakettiin.

Budjetin osuus rahasummasta oli 1 074 miljardia ja elvytyspaketin 750 miljardia euroa.

Elvytyspaketti koostuu suorina avustuksina annettavasta 390 miljardista eurosta sekä lainoina annettavasta 360 miljardista eurosta.

Suomi saa tulevalla budjettikaudella EU:n budjettirahaa 11,1 miljardia euroa ja maksaa 16,7 miljardia. Suomen nettomaksuasema paranee hieman verrattuna muihin maihin, koska Suomen nettomaksut kasvavat muita vähemmän.

Suomi arvioi saavansa elpymisrahastosta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023. Pitkällä aikavälillä, eli vuosina 2021–2058 Suomi maksaa paketista kaikkiaan 6,6 miljardia.