Mikkelin työttömät pitävät aktiivimallia irvokkaana — Ilman omaa syytään työttöminä olevia rangaistaan

Mikkelin työttömät tyrmäävät työttömyysturvan aktiivimallin. Uudistuksen ei uskota parantavan työllistymistä, eikä sen uskota alentavan työttömyysmenoja

Tero Ponto

Lähihoitajaksi työttömyysetuudella opiskeleva Kari Kuitunen käy silloin tällöin syömässä Mikkelin työttömät ry:n ruokalassa, koska siellä tapaa mukavia ihmisiä. Yhteinen lounas on Kuitusen mukaan sosiaalinen tapahtuma, joka vahvistaa työttömiä.

Vuoden alusta astuva voimaan työttömyysturvan aktiivimalli sai selvän tuomion Mikkelin työttömien lounaalla torstaina.
— On irvokasta kutsua mallia aktiivimalliksi, kun sillä rangaistaan ihmisiä, jotka eivät ole itse syyllisiä työttömyyteensä, totea Kari Kuitunen, 48. Hän jäi vuosi sitten työttömäksi sisustusmyyjän työstä ja opiskelee nyt työttömyysetuudella lähihoitajaksi.

Käytännössä aktiivimalli alentaa työttömyysetuuden tasoa 4,65 prosenttia, jos työtön ei ole ollut riittävästi työssä tai osallistunut työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin.

Se on ihan peestä, että korvausta pienennetään, jos ei saa työtä, vaikka kuinka aktiivisesti hakisi. - Tuija Siitonen

Kuitusen opiskelu jatkuu aktiivisesti suunnitelmien mukaan, eikä malli suoraan vaikeuta hänen elämäänsä tai toimeentuloaan.
— Samaan aikaan lopetetaan tuki ruoka-apua jakaville järjestöille. Olen tähän saakka uskonut, että elämme oikeusvaltiossa ja sivistysvaltiossa. Nyt tämä epäilyttää, Kuitunen sanoo.

Tuija Siitonen, 57, on tällä nykyisin yhden päivän viikosta töissä työttömien toimintakeskuksessa.
— Se on ihan peestä, että korvausta pienennetään, jos ei saa työtä, vaikka kuinka aktiivisesti hakisi.

Siitonen pitää ihan hyvänä esimerkiksi sellaista jo aikaisemmin aloitettua aktivointia, jossa TE-toimiston virkailijan kanssa keskustellaan aika ajoin.

Mikkelin työttömien hankevastaava Heikki Pyrhönen arvelee uuden aktiivimallin tulevan ensi vuoden alusta yllätyksenä useimmille työttömille.
— Joulupuurotilaisuudessa asiasta puhuttiin. Tuli sellainen olo, että kyllä uudistus syliin tulee.

Aktiivisuutta seurataan kolmen kuukauden jaksoissa

Etuutta pienennetään 4,65 prosentilla, jos ei ole ollut kolmen kuukauden jaksolla viittä päivää töissä, yrittäjänä tai aktivointitoimenpiteissä. Laki tulee voimaan vuoden alussa ja silloinalkaa alkaa ensimmäinen kolmen kuukauden tarkastelujakso. Ensimmäiset etuuden alentamispäätökset tehdään huhtikuussa 2018.

Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavan tuki pienentyisi silloin 697 eurosta 664 euroon. Keskimääräisessä ansiopäivärahassa vaikutus olisi 66 euroa kuukaudessa.

Uudistuksessa työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennettiin seitsemästä viiteen eli nyt palattiin aikaisempaan käytäntöön. Hallitus nosti viime vuonna omavastuupäivien määrän seitsemään. Omavastuuajan työtön joutuu selviytymään ilman etuutta.

Toimeentulotukihakemusten määrä nousee

Pyrhönen ei usko lain toimivan suunnitellulla tavalla ainakaan Etelä–Savossa.
— Perusongelma on siinä, ettei työpaikkoja ole. Ei malli niitä luo. Epäilen ettei se säästä menoissakaan. Monet niistä, joiden tukea alennetaan joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.

Hallituksen esityksessä arvioidaankin asumistukimenojen lisääntyvän arviolta 4 miljoonalla eurolla ja toimeentulotukimenojen lisääntyvän arviolta 10 miljoonalla eurolla.

Tero Ponto

Mikkeliläinen Tuija Siitonen on nykyisin töissä yhden päivän viikossa työttömien toimintakeskuksessa. Uuden työttömyysturvan aktiivimallin hän sanoo kohtelevan työttömiä kuin olisi rikos olla työtön.

Pyrhönen epäilee myös sitä, riittävätkö TE-toimiston resurssit tulevaisuudessa aktivointimahdollisuuksien järjestämiseen.

Etelä-Savon TE-toimiston palvelujohtaja Ritva Malinen-Parkkinen uskoo aktivointimahdollisuuksien riittävän.
— Meillä tilanne on ollut hyvä. Työvoimakoulutukseen tai työvalmennukseen on paikka järjestynyt. Joskus kursseilla on ollu jopa pulaa osallistujista eli siinä mielessä aktiivisuutta on varaa lisätä.

Lyhytkestoista työtä niukasti tarjolla

Lakiuudistuksen on arvosteltu kohtelevan eri alueiden asukkaita epäreilusti, koska kaikilla alueilla ei ole yhtä paljon tarjolla lyhytaikaista työtä. Lyhytaikaisen työn työn tekeminen säilyttää etuisuuden leikkaamattomana.

Työnvälityksen- ja yrityspalveluiden palvelujohtaja Kari Joutsalaisen mukaan lyhytaikaista työtä Etelä-Savossa on vähemmän kuin kasvukeskuksissa.
— Meillä se painottuu voimakkaasti kesään sekä sosiaali- ja terveyspuolen työhön.

Lyhytkestoisiin työsuhteisiinkin on Etelä-Savossa riittänyt halukkaita .
— Tosin sosiaali ja terveyspuolen töissä pätevyysvaatimuksien vuoksi saattaa olla vaikeuksia löytää työntekijä, Joutsalainen sanoo.

Etelä-Savossa oli tämän viikkon keskiviikkona TE-toimiston välityksessä 60 alle kuukauden kestävää työpaikkaa ja niistä 35 oli sosiaali- ja terveysalalta.

Kela ei usko toimeentulotukimöhläyksen toistuvan

Kela seuraa ja tekee päätöksiä peruspäivärahaa saavien aktiivisuuden riittävyydestä. Ansiosidonnaisten päivärahansaajien osalta työttömyyskassat hoitavat seurannan ja päätökset.

Kelan etuusjohtaja Anne Neimalan mukaan Kelassa on koko maan tasolla varauduttu siihen, että uusiin tehtäviin tarvitaan 15 työntekijää lisää.
— Parhaillaan suunnitellaan uudistuksen toteuttamista. Tiedottamista hoidetaan eri keinoin. Asiakkaille lähetään muutoksesta myös kirje.

Tero Ponto

Neimala uskoo Kelan pystyvän hoitamaan aktiivimallin lisäämien toimeentulotuki- ja asumistukihakemusten käsittelyn määräaikojen puitteissa.

Viime vuoden alussa perustoimeentulon siirtyessä Kelalle hakemusten käsittely ruuhkautui, eikä määräajoista pystytty pitämään kiinni. Kela on viime huhtikuusta lähtien pystynyt käsittelemään toimeentulohakemukset vaaditussa seitsemässä arkipäivässä.