Kommentti: Kaikki ovat valmiita maksamaan lisää vanhusten hoivasta — Jos kysyisimme kehitysvammaisten tai mielenterveyskuntoutujien palveluista, vastaus saattaisi olla toinen

Kodinomainen perhekoti kuulostaa hienolta vaihtoehdolta kotihoidon, vuodeosastojen ja hoivakotien rinnalle. Silti aggressiivinen, muistisairas ikäihminen tarvitsee edelleen tehostettua palveluasumista, kirjoittaa Länsi-Savon toimittaja Tiina Saari.

Tiina Saari
Tiina Saari

Kaikki ovat julkisuudessa lähes aina yhtä mieltä siitä, että vanhukset ansaitsevat hyvän hoivan. Kaakon Viestinnän tekemän gallupin perusteella näyttää siltä, että kansalaiset ovat valmiimpia maksamaan enemmän veroja kuin karsimaan palveluita.

Poliitikot pitävät tällä hetkellä vanhustenhoidon tasosta kovaa meteliä. Siitä tulee kannatuspisteitä vaaleissa. Samaan aikaan sote-ammattilaiset tekevät arvokasta työtä parhaansa mukaan, vaikka arvostus ei useinkaan näy heidän palkkojensa suuruudessa.

Essoten vanhus- ja vammaispalvelujen vt. johtaja Sari Teittinen sanoo painavan totuuden: vanhuspalveluista säästäminen vaikuttaa mahdottomalta.

Silti Essote yrittää epätoivoisesti hakea vanhuspalveluihin säästöä esimerkiksi palveluiden keventämisellä.

Toiveena on muun muassa saada ammatillista perhekotitoimintaa Mikkelin seutukuntiin.

Hoivajätti ja sote-yrittäjä voivat milloin tahansa katsoa, etteivät ne saa toiminnastaan tarpeeksi taloudellista voittoa

Kodinomainen perhekoti kuulostaa hienolta vaihtoehdolta kotihoidon, vuodeosastojen ja hoivakotien rinnalle.

Vanhuspalveluissa tuntuu olevan vallalla samankaltainen trendi kuin lastensuojelussa oli.

Huostaan otetut lapset haluttiin sijoittaa perhekoteihin, ei enää lastenkoteihin. Sitten viime vuonna tapahtui käänne: lapsia oli sijoitettava jälleen yhä useammin laitoksiin. Taustalla vaikuttivat muun muassa nuorten itsetuhoisuus ja päihteidenkäyttö. Perhekotien voimat eivät riittäneet haastavasti oireilevien nuorten hoitoon.

Samoin voi käydä vanhusten kohdalla. Perhekodin hoito ei välttämättä riitä, huolimatta hyvästä tahdosta. Aggressiivinen, muistisairas ikäihminen tarvitsee tehostettua palveluasumista.

Hoivajätti ja sote-yrittäjä voivat myös milloin tahansa katsoa, etteivät ne saa toiminnastaan tarpeeksi taloudellista voittoa. Silloin yritys sulkee ovensa.

Asui vanhus sitten kotona, perhekodissa tai hoivakodissa, Essote on hänen hoidostaan viime kädessä vastuussa.

Onneksi sote-yhtymä kaavailee fiksua hanketta: virkamiehet etsivät mahdollisuutta rakentaa uutta hoivapalvelutaloa Mikkeliin. Se olisi julkisen puolen omissa ohjaksissa. Uuden talon rakentaminen ei toisi säästöä juuri nyt, mutta investointi saattaisi maksaa itsensä takaisin lähitulevaisuudessa.

Tätä ennakkoluuloisuutta ihmiset saisivat hävetä!

Kaakon Viestinnän kyselyä kommentoineet kunnanjohtajat eivät ole samaa mieltä verojen noston tarpeesta vanhustenhoidon vuoksi. Se ei ole ainoa palvelu, johon tarvittaisiin lisää rahaa.

Jos kysyisimme, ovatko kansalaiset valmiita rahoittamaan kehitysvammaisten, päihde- tai mielenterveyskuntoutujien palveluita maksamalla lisää veroja, vastaus saattaisi olla toisenlainen.

Mikkelin seudulla tuntuu olevan ainakin jo perinne vastustaa voimakkaasti mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten palvelukotien rakentamista silloin, kun talot olisivat tulossa lähelle omaa kotia. Tätä ennakkoluuloisuutta ihmiset saisivat hävetä!

Jos laitamme verorahamme vain vanhuspalveluihin, jotkut muut palvelut jäävät vähemmälle rahoitukselle. Kuka pitää muiden hiljaisten puolia?

Harva taistelee esimerkiksi osattomien, amfetamiinia käyttävien nuorten aikuisten puolesta.

Kommentoidut