Mikkelin Päämajatalossa alkaa loppuvuodesta miljoonaluokan saneeraus — Sodan ja rauhan keskus Muistin tilat valmistuvat alkuvuodesta 2021

Päämajamuseosta tulee osa Muistia, mutta sen tiloja ei saneerata muutostöiden yhteydessä. Koko rakennuksen vesikatto uusitaan jo aikaisemmin syksyllä.

Arkviiri Oy

Havainnekuvassa näkyy Päämajataloon rakennettava Sodan ja rauhan keskus Muistin sisäänkäynti ja sen eteen tuleva katos. Keskuksen käyttöön tulee koko rakennus nykyistä Päämajamuseota lukuun ottamatta.
Havainnekuvassa näkyy Päämajataloon rakennettava Sodan ja rauhan keskus Muistin sisäänkäynti ja sen eteen tuleva katos. Keskuksen käyttöön tulee koko rakennus nykyistä Päämajamuseota lukuun ottamatta.

Päämajatalon eli entisen Keskuskansakoulun saneeraus Sodan ja rauhan keskus Muistin käyttöön alkaa tänä vuonna.

Runsaan vuoden kestävien muutostöiden aikana vuonna 1902 valmistuneeseen rakennukseen tehdään noin 700 neliömetrin näyttely-, opetus- ja ravintolatilat Muistille.

Rakennuksen ulkoasu säilyy lähes täysin ennallaan. Muistin pääsisäänkäynnin eteen rakennettava katos on ainoa muutos pihan puoleiseen julkisivuun.

Rauta-aita poistetaan pihalta

Pihan ilme muuttuu enemmän. Siitä tehdään kaksitasoinen ja pihaa nyt kiertävä aita poistetaan.

— Haluamme Muistin pihasta paikan, jossa voi oleskella ja jonka läpi voi kulkea vapaasti. Siksi aidan tilalle tulee kivipaasien rivi, sanoo Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhonen. Hän vastaa muutostöiden suunnittelusta.

Pihalle tulee loiva porrasrakennelma, joka erottaa kaksi tasoa toisistaan.

— Päämajamuseon edusta jää aukioksi ja Muistin sisäänkäynnin eteen tulee viistosti Ristimäenkadulta johtava kulkuväylä, Korhonen sanoo.

Vieraat ohjataan Toriparkkiin

Pysäköintipaikkoja Päämajatalon pihaan tulee rajoitetusti.

— Vierailijat ohjataan pääsääntöisesti Toriparkkiin, linjaa Korhonen.

Savilahdenkadun varren puutaloon ei voimassaolevien suunnitelmien mukaan tule Muistin toimintoja. Hallinto ja muut toimistotilat sijoitetaan Päämajataloon.

— Muistissa on myös opetusluokka esimerkiksi koululaisryhmille sekä 120-paikkainen auditorio, jota voidaan vuokrata myös ulkopuolisille, Korhonen sanoo.

Jaakko Avikainen

Näyttelytuottaja Jenni Korhonen vastaa Päämajatalon muutostöiden suunnittelusta.

Ravintoloitsijaa haetaan

Muistin käyttöön tulee Päämajatalon kivirakennus Päämajamuseota lukuun ottamatta.

Rakennuksen eteläpäädyn puurakennukseen tulevat Muistin ravintolatilat.

— Ravintolaan haetaan yksityinen yrittäjä. Olemme avoimia konseptin suhteen, mutta sen tulee tukea Muistin brändiä, linjaa keskuksen sisältöjohtaja Pia Puntanen.

Ravintola saa myös terassin, jonka eteen tulee leikkipaikka.

Päämajamuseo niveltyy osaksi Muistia.

— Päämajamuseoon tullaan sisään Muistin sisäänkäynnin kautta. Kävijä saapuu Muistin tiloihin, kiertää sieltä Päämajamuseoon ja edelleen Muistiin takaisin, hahmottaa Korhonen.

Muistin puoleiseen päähän rakennetaan myös uusi hissi. Päämajamuseon päädyssä sellainen jo on.

Vanhan koulun ilme säilyy

Rakennuksen sisätiloihin tehtävät muutokset ovat pääosin uusien oviaukkojen puhkaisuja ja sisäpintojen uusimisia.

— Yksi välikatto puretaan, samoin joitakin väliseiniä. Rakennuksen sisätilat on kuitenkin haluttu säilyttää koulumaisena, sen historiaa kunnioittaen, Korhonen sanoo.

Muutostöiden rakennuttaja on Mikkelin kaupunki, joka rakennuksen omistaa.

Töiden tekijä kilpailutetaan syksyllä ja töihin on tarkoitus päästä marras-joulukuussa.

— Rakenteelliset muutokset ovat suhteellisen pieniä. Myös tilojen ilmanvaihto pysyy ennallaan, sanoo Mikkelin kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen.

Ensimmäinen remontti Päämajatalossa alkaa jo ennen varsinaista Muistin muutostyötä.

Rakennuksen vesikatto uusitaan koko mitaltaan. Tästä saneerauksesta on päätetty jo ennen Muistin muutossuunnitelmia.

— Se pitää tehdä joka tapauksessa, Hyttinen sanoo.

Muistin muutostyöt maksavat Mikkelin kaupungille noin kolme miljoonaa euroa. Tämän vuoden talousarviossa muutostöille on varattu 1,4 miljoonaa.

Arkviiri Oy

Havainnekuvassa näkyy Muistin tuleva sisäänkäynti sekä porrasrakennelma, jolla pihasta tehdään kaksitasoinen.

Päämajamuseota ei saneerata

Päämajamuseon tiloille ei tehdä muutostöiden yhteydessä mitään.

— Tilat on ennallistettu sodanaikaiseen asuun 2000-luvun alussa ja ne halutaan säilyttää sellaisena. Näyttelyissä toki tapahtuu normaaleja muutoksia, perustelee Puntanen.

Päämajamuseo säilyy myös erillisenä, ovin erotettuna tilana, vaikka se osa Muistia onkin.

— Päämajamuseossa on painovoimainen ilmanvaihto ja Muistissa koneellinen. Siksi tarvitaan ovet väliin, perustelee muutostöiden pääsuunnittelija, arkkitehti Risto Tulonen lahtelaisesta Arkviiri Oy:sta.

Tulonen on innostunut hankkeesta.

— Tämä on rakennussuojelua parhaimmillaan. Perinteikkääseen rakennukseen saadaan uudenlaista toimintaa alkuperäisen tilalle, hän sanoo.

Korhosen mukaan Muisti ei ole välttämättä lopullisessa kuosissaan silloin, kun se keväällä 2021 avaa ovensa.

— Tiloja pystytään muuntelemaan, jos keskuksen tarpeet muuttuvat.

Sisällöistä kerrotaan myöhemmin

Muistin sisältöjä päästään rakentamaan näillä näkymin alkuvuodesta 2021, tilojen valmistuttua.

Sisältöjohtaja Pia Puntanen on vielä niukkasanainen siitä, mitä sodan ja rauhan keskuksen vierailijoille tarjotaan.

— Joitakin linjauksia on tehty ja niistä kerrotaan vähän myöhemmin syksyllä, Puntanen sanoo.

Se on kuitenkin selvää, ettei Muisti ole perinteinen museo.

— Näyttelyistä rakennetaan kokemuksellisia ja interaktiivisia. Niissä käytetään huipputekniikkaa, mutta toisaalta niissä voi olla mausteena myös jotakin hyvin vanhaa, Puntanen paljastaa.

Sisältöjohtajan mukaan sisällöistä tiedotetaan kyllä ennen avaamista, muttei kaikkea.

— Lopullisesti kaikki on näkyvissä vasta sitten, kun Muisti avataan.

Muistin tavoitteena on saada 30—40 000 kävijää vuodessa.

— Se on realistinen tavoite. Muistista tulee joka tapauksessa vetovoimainen kohde, jolla on sekä kansalliset että kansainväliset ulottuvuutensa, Puntanen sanoo.

Sodan ja rauhan keskus Muisti

Mikkelissä keväällä 2021 avattava humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus.

Tiedekeskus selittää ja taltioi sotaan liittyviä tapahtumia, kokemuksia ja tietoa uusille sukupolville.

Keskuksen toiminnan ydin ovat uutta teknologiaa hyödyntävät, sotaa ilmiönä käsittelevät kokemukselliset ja vuorovaikutteiset näyttelyt.

Muisti toimii Päämajatalossa Mikkelin keskustassa.

Keskuksen toteuttaa Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy.

Muisti Oy:n omistavat Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiö 80 prosentin osuudella sekä Mikkelin kaupunki 20 prosentin omistusosuudella.

Keskuksen käynnistämishankkeelle on saatu noin kolmen miljoonan euron suuruinen rahoitus.

Suurimmat rahoittajat ovat Maanpuolustuksen kannatussäätiö (1,4 miljoonaa euroa), opetus- ja kulttuuriministeriö (900 000 euroa) ja Mikkelin kaupunki (350 000 euroa).