Yliopiston tarkkailuluokasta tulikin lahjakkaiden kannustusprojekti — Moni gradu jää roikkumaan, koska opiskelija vaatii itseltään liikaa

Huonokin gradu on parempi kuin puuttuva gradu, sanoo noin tuhatta graduntekijää uransa aikana ohjannut professori Juha T. Hakala. Hänen mukaansa yliopisto-opiskelija jää usein yksin lopputyönsä kanssa.

Kai Skyttä

Opetusministeriön tavoitteena on lähivuosina saada työmarkkinoille yhä enemmän ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä. Professorit Asta Salmi ja Juha Väätänen ohjasivat graduseminaaria Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.
Opetusministeriön tavoitteena on lähivuosina saada työmarkkinoille yhä enemmän ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä. Professorit Asta Salmi ja Juha Väätänen ohjasivat graduseminaaria Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori ja dosentti Juha T. Hakala oli mielenkiintoisen tehtävän edessä. Oli vuosi 1997, ja hän valmistautui vetämään maisterihautomoa. Sen tehtävänä oli patistaa jo kauan yliopistoissa kirjoilla olleita opiskelijoita valmistumaan.
Hakalan keräämien tietojen mukaan Suomessa oli tuolloin ainakin 14 000 opiskelijaa, joiden gradu oli jäänyt kesken ja joiden maisteriksi valmistuminen oli siksi myöhästynyt.
Hakala luuli ryhtyvänsä ohjaamaan eräänlaista yliopiston tarkkailuluokkaa: sellaisten opiskelijoiden kerhoa, jotka räpistelivät opintojensa parissa heikoin tuloksin.
Maisterihautomoon ilmoittautuikin paljon keskimääräisiä lahjakkaampia opiskelijoita.
— Monilla heistä oli perfektionismin ongelma. Kaikki muu oli kympin arvoisesti suoritettu, mutta edessä oleva gradu oli iso, hahmoton möhkäle, Hakala kertoo.
— Perfektionistit eivät osanneet lopettaa kirjojen lukemista. Heillä oli kasassa väitöskirjan verran asiaa, mutta kukaan ei sanonut heille, että siirry seuraavaan vaiheeseen.
Tyypillisesti keskeneräisen gradun kanssa tuskaili lähes nelikymppinen nuoren perheen äiti. Opintojen loppuun saattaminen oli lopulta jäänyt kodin hankkimisen ja lasten saamisen jalkoihin.
— Oli ostettu rintamamiestalo, saatu lapsia. Elämä tuli mukaan isolla E:llä. Gradua oli siirrelty tiskipöydällä, kunnes oli todettu, ettei tästä mitään tule, Hakala kuvailee.
— Syitä oli monia: lapsi, perhe, rahat loppu, sairaus, läheisen sairaus tai omat mielenterveysongelmat.
Maisterihautomossa Hakala päätyi pohtimaan sitä, miten paljon opiskelijoilta voi ja kannattaa vaatia.
— Opiskelijoiden elämäntilanteiden kautta jouduin sen eteen, että elämässä on isompia asioita kuin gradu. Opiskelijalle se usein näyttäytyy maailman tärkeimpänä asiana, vaikka kukaan ei kysy gradun arvosanaa, jos et mene yliopistolle töihin.
Hakalan mukaan huonokin gradu on parempi kuin ei gradua ollenkaan. Opiskelija saa asian pois mielestään, ja tutkinto antaa paremmat mahdollisuudet pärjätä työmarkkinoilla.


Professoreilla korkea työmoraali, mutta kaikki eivät osaa opettaa

Maisterihautomon avulla valmistui noin 60 maisteria vuodessa. Hakala pitää tulosta hyvänä, kun ottaa huomioon sen, että hän oli hautomon ainoa työntekijä.
— Otin ohjattaviin yhteyttä ja annoin työstä palautetta nopeasti. Tähän yliopisto ei aina pysty, joskin hajonta gradun ohjaamisessa on valtava. Esimerkiksi opiskelijalle osoitettu palaute saattaa viipyä viikkoja.
Opiskelija jää edelleen helposti yksin gradunsa kanssa. Hakalan mukaan yliopiston henkilöstön työmoraali on korkealla, mutta kaikilla gradua ohjaavilla professoreilla ei ole tarvittavia opetustaitoja eikä kykyjä kohdata opiskelijoita.
— Professorit eivät keskimäärin ole pedagogisia virtuooseja. He ovat valitettavasti myös niin kiireisiä, että moni muu työ menee opettamisen edelle.

Kukaan ei kysy gradun arvosanaa, jos et mene yliopistolle töihin.

Maistereita saatava työmarkkinoille nykyistä enemmän

Viime vuosilta ei ole tarkkoja tietoja siitä, kuinka monella opiskelijalla gradun tekeminen viivästyy. Hakala arvioi, että heitä on nykyisinkin vähintään 15 000.
— Maisterihautomolla olisi paikka edelleen, Hakala arvioi.
Maisterihautomon toiminta loppui vuonna 2010 rahoituksen puutteeseen.
Opetusministeriön yliopistoille vuonna 2014 antamista palautteista selviää, että 11 Suomen 14 yliopistosta jäi tavoitelluista ylempien korkeakoulututkintojen määristä ainakin osassa tiedekunnista.
Lähivuosina olisi kiristettävä valmistumistahtia entisestään, sillä opetusministeriö haluaa korottaa ylempien korkeakoulututkintojen määrää. Vuosina 2017—2020 pitäisi valmistua keskimäärin 15 150 maisteria vuosittain.
Vuosina 2012—2014 maisterin paperit sai keskimäärin 14 400 opiskelijaa vuodessa.

Yhteydenpito edistää valmistumista

Lappeenrannan teknillinen yliopisto on yksi harvoista yliopistoista, joka on yltänyt tavoitteisiin maisterintutkintojen määrissä. Dekaani Sami Saarenketo yliopiston kauppatieteellisestä tiedekunnasta kertoo, että valmistumista on vauhditettu tehostamalla gradua tekevien oppilaiden ohjausta.
— Seuraamme opiskelijoiden opintojen etenemistä entistä tarkemmin. Seminaarin aikana pyritään siihen, että opiskelija saa aikaan kestävän tutkimussuunnitelman.
Opiskelijoihin otetaan Saarenkedon mukaan myös yhteyttä, jos viivästymistä opintojen etenemisessä havaitaan.
Yliopisto on järjestänyt myös tempausluontoisen ”gradujunan”.
— Tarkoituksena oli aktivoida passiivisia opiskelijoitamme saattamaan gradu valmiiksi. Ryhmään tuli parikymmentä opiskelijaa ja kymmenkunta saikin gradunsa valmiiksi tämän erityisohjauksen avulla. Tämä on mielestäni kohtuullinen tulos, Saarenketo kertoo.

”Opiskelijat ovat kovemmilla kuin ennen”

Kai Skyttä

Pro gradu -tutkielma eli gradu on opinnäytetyö, jonka maisterin tutkintoa suorittavat kirjoittavat yliopistossa. Gradussaan opiskelija osoittaa osaavansa hakea itsenäisesti tietoa ja arvioida tietolähteitään kriittisesti.

Opiskeluun liittyvää lainsäädäntö rajoittaa nykyisin opintoihin käytettävää aikaa. Esimerkiksi opintotukijärjestelmä on muuttunut siten, että opintotukea saa aiempaa lyhyemmälle opiskeluajalle.
Hakalan mukaan nämä keinot eivät ole lyhentäneet tutkintojen suoritusaikoja.
— Nämä muutokset ovat aiheuttaneet sen, että nykyisin opiskelijat ovat kovemmilla kuin ennen. Monet joutuvat olemaan töissä opintojen ohella, ja voimat menevät muuhun kuin opiskeluun.
Saarenkedon mielestä koko- tai osa-aikainen työskentely opintojen ohella on suurin yksittäinen valmistumista viivästyttävä tekijä.
— Toisaalta työskentelyä opintojen ohessa ei pidä nähdä ainoastaan negatiivisena gradua ja valmistumista viivästyttävänä tekijänä. Opintojen aikainen työskentely mahdollistaa kuitenkin lukuisille opiskelijoille lentävän lähdön työmarkkinoille valmistumishetkellä.

Opiskelija: Kannattaa valita aihe, joka kiinnostaa

Tommi Gerlander

Susanna Vuosmaa valmistuu joulukuussa kauppatieteiden maisteriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hän sai gradustaan arvosanaksi eximian.

Kauppatieteiden opiskelija Susanna Vuosmaalle gradun tekeminen oli antoisa ja silmät avaava kokemus. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskeleva Vuosmaa sai gradunsa valmiiksi seitsemän kuukauden puurtamisen jälkeen elokuussa.
Hän teki graduaan pääasiassa työn ohessa. Vapaa-aika kutistui lähes olemattomiin, mutta se ei Vuosmaata haitannut.
— Hullaannuin työhön. Tutkimuksen tekeminen oli äärimmäisen kiinnostavaa, Vuosmaa naurahtaa.
— Havahduin keväällä siihen, että kirjoitin gradua kello kolmeen saakka aamuyöllä. Sen jälkeen nukuin neljä tuntia ja menin töihin. En kuitenkaan väsynyt.
Vuosmaa tutki ”tukimekanismien vaikutusta esimiehen luottamukseen yt-prosessissa”. Gradun aihe oli läheinen. Henkilöstöpäällikkönä ja esimiehenä toimiva Vuosmaa on työuransa aikana ehtinyt käydä läpi monet yt-neuvottelut.
— Työntekijää pitää tukea yt-neuvotteluissa, mutta välillä esimiehet unohdetaan. Huomasin, että esimiehet jaksoivat paremmin, jos oli terve ja toimiva organisaatio, jossa oli vuorovaikutusta.
Vuosmaa neuvookin gradun tekijöitä ensisijaisesti valitsemaan aiheen, joka kiinnostaa ja inspiroi. Silloin sen tekeminen tempaa mukaansa.
Vuosmaa uskoo gradun tekemisen antaneen paljon myös siksi, että hän on nelikymppinen aikuisopiskelija, jolla on takana vuosien työura.
— Gradusta saatua oppia voi nyt soveltaa työelämään.
Gradusta tuli toiseksi ylin ja odotettua parempi arvosana: eximia. Vuosmaa sanoo, ettei hänellä ollut gradun arvosanan suhteen tavoitteita.
— Mutta olen aika kunnianhimoinen ihminen. Aihe oli kiinnostava ja halusin tehdä hyvän työn.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.