Nyt on rapu merrassa! — Mikkeliläinen kalastaja Jaakko Syrjäläinen odottaa launtaina alkaneesta ravustuskaudesta parempaa kuin viime vuonna

Ravustuskausi alkoi lauantaina 21.7. Tänä vuonna lämpimät säät lupaavat hyviä saaliita. Länsi-Savon toimittaja ja kuvaaja pääsivät rapumerroille kalastaja Jaakko Syrjäläisen kanssa.

Vesa Vuorela

Kalastaja Jaakko Syrjäläinen esittelee Louhivedestä noussutta täplärapua. 
Kalastaja Jaakko Syrjäläinen esittelee Louhivedestä noussutta täplärapua. 

Ammattikalastaja Jaakko Syrjäläinen ohjaa venettään tottuneesti Ristiinan Louhivedellä. Syrjäläläisellä on järvessä kymmenen mertaa, jotka hän käy ravustuskauden alettua katsomassa kerran päivässä, yleensä aamulla tai illalla.

Ensimmäisestä viidestä merrasta rapuja nousee yli kymmenen.

Syrjäläinen käyttää merroissaan syöttinä muikkuja ja hirvenlihaa. Hän kertoo, että jokirapua aggressiivisemmalle täpläravulle liha sopii erityisen hyvin syötiksi.

— Kokeilimme erään kaverin kanssa kaikenlaisia syöttejä, ja näille jenkkitolloille kelpasi jopa tavallinen grillimakkara, Syrjäläinen kertoo.

Seuraavilta viideltä merralta saalis jää laihemmaksi, ja jotkut merrat ovat kokonaan tyhjiä. Syrjäläinen arvelee, että ravut eivät liiku kyseisessä syvänteessä ihan vielä. Syksymmällä se on kuitenkin loistava paikka.

 Kymmenellä merralla on tavallista saada viisikymmentä myyntikokoista rapua. — Jaakko Syrjäläinen

Ravut liikkuvat Syrjäläisen mukaan enimmäkseen rantavyöhykkeellä.

Vähän yli puolen tunnin ravustusreissun saaliina on 20—30 rapua. Saalis on kuitenkin Syrjälaisen mukaan melko pieni, vaikka vain muutama ravuista onkin alamittainen.

— Kymmenellä merralla on tavallista saada viisikymmentä myyntikokoista rapua, hän kertoo.

Tämän vuoden ravustuskauden alku on kuitenkin osoittanut lupaavia merkkejä. Lämpimien ilmojen takia ravut ovat olleet isoja toisin kuin viime vuonna, jolloin ravut jäivät kylmien ilmojen takia melko pieniksi ja saaliit laihoiksi.

Luvat ja maksut tulee hoitaa kuntoon

Syrjäläinen ei yleensä myy saaliitaan ravintoloihin. Sen sijaan hänellä on puskaradio-menetelmällä syntynyt vakioasiakaskunta. Myyntikokoinen eli 12-senttinen tai isompi rapu maksaa 3 euroa kappaleelta.

Kiihkein rapukausi on Syrjäläisen mukaan vielä edessä, sillä aktiivisinta aikaa on elokuun alkupuoli.

Tämän ravustusreissun saalis ei kuitenkaan ole menossa myyntiin vaan Syrjäläisen omiin rapujuhliin. Seuraavaksi ravut sumputetaan eli niitä pidetään vedessä ja elossa, kunnes ne keitetään kiehuvassa suolavedessä ja päätyvät lautaselle.

Ravustuksessa on Syrjäläisen mukaan tärkeää muistaa, että ihmisten mökkeilyrauhaa on kunnioitettava eli mertoja ei saa viedä liian lähelle mökkien rantoja.

On myös muistettava maksaa kalastonhoitomaksu ja pyytää osakaskunnan eli vesialueen omistavan ja sitä hallitsevan tahon lupa ravustukseen. Luvan tarvitsevat kaikki 18—64-vuotiaat ravustajat.

Vesa Vuorela

Jaakko Syrjälainen heittää alamittaiset eli alle 12 senttimetriä pitkät ravut takaisin järveen kasvamaan.

Louhivedestä löytää vain täplärapua

Ristiinan Louhivedessä on Syrjäläisen mukaan vain täplärapua. Alunperin Louhivettä asuttaneen jokiravun kantaa on heikentänyt rapurutto.

Täplärapu päätyi Louhivedelle vuonna 1994, kun yksityishenkilö istutti sitä luvatta omaan mökkirantaansa. Syrjäläinen soitti silloin ely-keskukseen ja ilmoitti löytäneensä merroistaan täplärapua.

— Minulta kysyttiiin, että olenko nyt ihan varma. Olinhan minä, ja ely-keskuksesta todettiin, että kyseessä täytyy olla luvaton istutus, hän kertoo.

Tehokkaana lisääntyjänä täplärapu on levinnyt nyt koko Louhivedelle. Se saavuttaa sukukypsyyden jo 2—3 vuodessa. Jokiravulla siihen taas menee kaksinkertainen aika.

Täplärapu tuotiin Suomeen Pohjois-Amerikasta 1960-luvulla, ja sitä istutettiin järviin korvaamaan jokirapuihin iskeneen rapuruton heikentämää rapukantaa. Täplärapu kantaa rapuruttoa, mutta se sietää sitä, toisin kuin jokirapu.

Täpläravun tunnistaa muun muassa ravun saksen hangassa näkyvästä vaaleasta tai sinertävästä täplästä, josta laji on myös saanut nimensä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat