Mikkeli ja Savonlinna haluavat tehdä lukioistaan nykyistä houkuttelevampia samalla konstilla

Mikkelin lukio ja Savonlinnan lyseon lukio haluavat molemmat urheilupainotteisiksi.

Mari Koukkula

Mikkelin lukion Sofia Parkkola ja Meeri Parkkonen liikuntatunnilla maanantaina.
Mikkelin lukion Sofia Parkkola ja Meeri Parkkonen liikuntatunnilla maanantaina.

Mikkelin lukio aikoo hakea urheilupainotteisen lukion asemaa. Jos opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy hakemuksen, ensimmäiset urheilulukiolaiset aloittaisivat opintonsa elokuussa 2018.
— Urheilulinjalle otettaisiin noin kymmenen prosenttia opiskelijoista, siis noin 25 opiskelijaa vuodessa, selvittää rehtori Jari Tuomenpuro.
Hänen mukaansa lukion opettajat suhtautuvat myönteisesti ajatukseen urheilupainotteisesta lukiosta.
Tuomenpuron mukaan urheilupainotteisuuteen päädyttiin muun muassa siksi, että Mikkelin lukiolla on yhden edeltäjänsä Mikkelin lyseon kautta vahva urheiluperinne.

Lisäksi liikuntamyönteisyyden halutaan olevan osa Mikkelin kaupungin imagoa. Kaupunkiin on valmistumassa sen historian kallein liikuntapaikka, lähes 20 miljoonaa euroa maksava Saimaa Stadiumi.
Urheilupainotteisen lukion aloittaminen Mikkelissä ei ole niin sanotusti kirkossa kuulutettu. Varsinkaan, kun ministeriö on linjannut, että erityislukioita ei ole tulevaisuudessa nykyistä enempää. Niitä on nyt noin 70.
— Erityislukion asema on nyt ensimmäistä kertaa samaan aikaan kaikkien lukioiden haettavissa. Arvelen, että hakemuksia kertyy melkoinen nippu, sanoo Tuomenpuro.

Savonlinnan lyseon lukio hakee liikunnan erityistehtävää eli samaa painotusta kuin Mikkelin lukio. Lukiossa on toiminut omana linjanaan kilpaurheilun koulutusohjelma vuodesta 2000.
Rehtori Ismo Falckin mukaan liikunnan erityistehtävä merkitsisi nykytilanteeseen verrattuna muutosta vain opiskelijoille ja pelkästään hyvään suuntaan: heidän vapautensa valita kursseja lisääntyisi.
Savonlinnan lyseon lukiossa aloittaa opiskelun vuosittain noin 120 opiskelijaa. Heistä liikuntalinjalle on tarkoitus ottaa 24.

Pieni Joroisten lukio koettaa houkutella opiskelijoita tarjoamalla mahdollisuutta salibandyn ja frisbeegolfin peluuseen osana opiskelua. Vararehtori Ari Shemeikka oli maanantaina ensimmäistä päivää töissä vs. rehtorina. Hän ei ollut vielä ehtinyt pohtia, kannattaisiko Joroisten lukion hakea viralliseksi frisbeegolfpainotteiseksi lukioksi.
Pieksämäen lukio ei rehtori Vesa Vahtermon mukaan hae erityislukioksi vaan jatkaa laaja-alaisena yleislukiona.

Mikkelin kasvatus- ja opetuslautakunnan on määrä torstaina päättää, hakeeko kaupunki erityistä koulutustehtävää Mikkelin lukiolle. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää elokuussa, mitkä lukiot saavat erityisen koulutustehtävän.

Savonlinnan taidelukio on yksi neljästä ensimmäisestä

Lukion erityisen koulutustehtävän juuret ovat 1960- ja 1970-luvuilla. Tuolloin valtioneuvosto myönsi oikeuden taideaineiden opetuksen painottamiseen neljälle lukiolle: Kaustisen lukiolle, Savonlinnan taidelukiolle, Kuopion musiikkilukiolle ja Madetojan lukiolle Oulussa.
Valtioneuvosto myönsi uusia lupia vuosina 1985, 1987, 1988 ja 1990. Sen jälkeen opetusministeriö myönsi runsaasti uusia erityisen tehtävän lupia vuoteen 1998 saakka.
Erityisen koulutustehtävän luvan saaneita oppilaitoksia on nyt noin 70 eli lähes viidesosa lukioista. Runsas puolet oppilaitoksista saa korotettua valtionapua. Valtio tukee erityislukiota yhteensä yli 11 miljoonalla eurolla vuodessa.
Erityisen koulutustehtävän lukiot painottavat opetuksessaan esimerkiksi ilmaisutaitoa, englanninkieltä, Steiner-pedagogiikkaa tai urheilua.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:2

Markku Kämppilä

Luetuimmat