Olli Luukkainen: Neuvottelutulos torjuntavoitto julkiselle sektorille

Vesa Vuorela

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan kilpailukykysopimus voi syntyä sen jälkeen, kun syntyi yhteisymmärrys sopimuksen vaikutuksesta kuntien talouteen.

Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa syntynyt neuvottelutulos on torjuntavoitto julkisen sektorin työntekijöille.

– Neuvottelujen lähtökohtana olivat julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuvat laajat palvelussuhteen ehtojen leikkaukset, joilla parannettaisiin yksityisen sektorin kilpailukykyä. Kuvaavaa oli esitys työajan pidentämisestä lyhentämällä julkisen sektorin pitkiä vuosilomia kahdeksalla päivällä. Nyt selvitään sillä, että lomaraha pienenee noin kolmanneksella määräaikaisesti, eikä lomiin kajota.

- Lomarahaleikkauksella rahoitetaan yksityisen sektorin työnantajamaksun alennusta. Se kirpaisee, mutta voidaan osana muutoin kohtuullisemmaksi muuttunutta kokonaisuutta hyväksyä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.

Luukkaisen mielestä julkisen sektorin työntekijöitä vastaan tultiin myös siinä, ettei sairauspäivien karenssi sisälly ratkaisuun. Sairauspäivien palkanmenetys kun olisi koetellut erityisesti naisvaltaista julkista sektoria.

Neuvottelutulos pitää sisällään 24 tunnin vuotuisen työajan pidennyksen.

– Sen sijoittamisesta työvuoteen neuvotellaan sopimusalakohtaisesti. Tulemme olemaan aloitteellisia työnantajan suuntaan siinä, kuinka tämä kullakin alalla mahdollisimman järkevästi toteutetaan, Luukkainen lupaa.

Neuvotteluratkaisu pidentää nykyisten työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten virka- ja työehtosopimusten voimassaoloa vuodella tammikuun loppuun 2018. Sopimus ei sisällä palkantarkistuksia, mikä koskee koko työmarkkinakenttää. Positiivista olisivat parannukset työntekijän muutosturvaan.

- Paikallisen sopimisen osalta myönteistä on, että pääsemme siitä itse neuvottelemaan. Toinen merkittävä asia on, että tässä ei sovita palkankorotusten määrittämistavasta. Se ei siis sisällä sen enempää vientivetoista Ruotsin kuin Suomen malliakaan, vaan työntekijäjärjestöt pääsevät keskenään samalta viivalta neuvottelemaan palkoista ja työehdoista sekä tulevasta palkankorotusmallista, Luukkainen muistuttaa.

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola pitää nyt saavutettua neuvottelutulosta tasapuolisempana ratkaisuna kuin hallituksen valmistelemaa esitystä niin sanottuine pakkolakeineen.

- Työmarkkinajärjestelmä osoitti jälleen toimivuutensa. Hallituksen esittämät pakkolait on osapuolten välisellä hyvin poikkeuksellisella sopimuksella korvattu.

Simolan mielestä saavutettu neuvottelutulos on todella raskas työntekijöille ja erittäin merkittävä tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille. Tämä on syytä muistaa lähivuosina, kun pohditaan sitä, ketkä ovat osallistuneet talkoisiin. Nyt saavutetulla sopimuksella luodaan ennustettavuutta ja edellytyksiä talouskasvulle.

- Kokonaisuutena paketti on hyväksyttävissä, vaikka se kohteleekin julkisen sektorin työntekijöitä selvästi muita työntekijäryhmiä ankarammin.

Pardian hallitus käsittelee neuvottelutulosta kokouksessaan 8.­–9. maaliskuuta ja päättää, lähteekö Pardia toimialakohtaisiin soveltamisneuvotteluihin.

Pardian kokonaisjäsenmäärä on noin 55 000 jäsentä, joista enemmistö työskentelee valtion virastoissa ja laitoksissa sekä merkittävä osa liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa.

Juttua päivitetty Pardian osuudella kello 13.38.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.