Itä-Savo saa hallitukselta vaalean vihreää liittymiselle Pohjois-Savoon – Kiuru: "Aidosti tasavertaiset vaihtoehdot"

Lausunnoille sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnos lähtee niin, että tasavertaisina vaihtoehtoina on joko Itä-Savon lähtö tai Etelä-Savon säilyminen yhtenäisenä. Jos Itä-Savo lähtee, se tarkoittaa myös vaalipiiri- ja maakuntarajojen muuttumista.

Lauri Heikkinen | valtioneuvoston kanslia

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Arkistokuva.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Arkistokuva.

Hallituksen soteministeriryhmä kertoi perjantaina aamupäivällä hallituksen sotelinjauksista.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi mediatilaisuudessa, että hallituksen esityksessä ei oteta suoraa kantaa Etelä-Savon maakuntajakoon.

Lakiluonnos lähtee lausunnoille niin, että vaihtoehtoina on Itä-Savon neljän kunnan siirtyminen Pohjois-Savoon sekä Etelä-Savon jatkaminen nykyisellään.

Lakiluonnos on kuitenkin kirjoitettu sille pohjalle, että Itä-Savon kunnat Savonlinna, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava liittyisivät Pohjois-Savoon.

Kiuru kuitenkin korosti, että asia ratkaistaan vasta lausuntojen jälkeen. Hänen mukaansa kyse on "aidosti tasavertaisista vaihtoehdoista".

Kiuru myös sanoi, että tulevaisuudessa sotemaakunnan aluejaot ovat yhteneväiset muun aluejaon kanssa. Jos Itä-Savo lähtee sotessa Pohjois-Savoon, se siis tarkoittaa myös esimerkiksi maakuntarajojen ja vaalipiirirajojen muutosta.

Hallituksen sisällä asiasta on riita

Itä-Savon kunnat ovat itse halunneet maakunnan vaihtoa. Muualla Etelä-Savossa maakunnan hajoamisesta on vastustettu. Muun muassa Etelä-Savon maakuntahallitus on kannattanut koko Etelä-Savon jatkamista yhtenä sotealueena ja maakuntana.

Uudistuksen vastuuministeri Krista Kiuru on ajanut Itä-Savon kuntien mahdollisuutta itse valita.

Hallituksen sisällä asiasta on iso erimielisyys. Toiseksi suurin hallituspuolue keskusta pitää maakunnan jakamista hallitusohjelman vastaisena. Puolueen eduskuntaryhmä on ottanut asiaan tämän kannan.

Keskustan edustajana soteministerityöryhmässä on ollut savonlinnalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Mediatilaisuudessa Kosonen muistutti, että keskusta on sitoutunut soteuudistuksen etenemiseen.

Kosonen korosti kesän yli jatkuvan kuulemiskierroksen merkitystä ja sanoi, että on tärkeä kuulla kaikkia niitä kuntia, joita neljän kunnan siirto koskettaa. Hän myös sanoi, että on tärkeää, että Etelä-Savo säilyy yhtenäisenä ja Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden taso säilyy.

Kiuru ei antanut asiaperusteita maakunnan vaihdokselle

Länsi-Savo kysyi ministeri Kiurulta, mitkä ovat ne asialliset syyt, joilla Itä-Savon kuntien liittymistä Pohjois-Savoon perustellaan. Kiuru ei tähän mitään selvää vastausta antanut, mutta sanoi Savonlinnan seudun kuntien esittäneen asiassa toiveen valtioneuvostolle.

Länsi-Savo kysyi myös, onko Kiurua antanut Itä-Savon alueelle jotain lupauksia asiasta. Tähän Kiuru ei vastannut lainkaan.

Selenius: Itä-Savon lähtö tarkoittaa Etelä-Savon loppua

Etelä-Savon maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, mikkeliläinen Pekka Selenius (kok.) pitää nyt tehtyä ratkaisua valitettavana.

– Etelä-Savon sotevalmistelujen kannalta on erittäin hankalaa, kun jäämme näin roikkumaan löysään hirteen syksyyn asti, Selenius sanoo.

Hänen mukaansa Etelä-Savo jää takamatkalle, kun valmistelua ei voi maakunnan laajuudessa toistaiseksi jatkaa. Viime hallituskauden valmistelusta saadut pohjat tässä tosin auttavat.

– Jos taas Itä-Savo pääsee Pohjois-Savoon, se tarkoittaa Etelä-Savon loppua. Etelä-Savon maakunnan väestöpohja ei silloin riitä erikoissairaanhoidon järjestämiseen, Selenius sanoo.

Maakuntajohtaja uskoo, että ratkaisu on aidosti auki

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sanoo, että nyt on tärkeää eri tahojen arvioida, mikä vaikutus ratkaisulla on.

– Nyt on oikea hetki kunnilla arvioida vaikutukset myös soten ulkopuolella sekä maakunnan ulkopuolelle.

Mäkinen pitää tärkeänä, että kuulemismenettely ulottuu naapurimaakuntiin.

Lausuntokierrokselle varattu aika on Mäkisen arvion mukaan riittävä.

– Koska ei kuitenkaan olla aivan uuden asian edessä.

Mäkinen arvioi, että ratkaisu on aidosti avoin.

– Selvästi kävi ilmi, että asia on aidosti avoin, ja se antaa mahdollisuuden vielä kiteyttää näkemyksiä.

Uudet maakunnat aloittaisivat tammikuussa 2023

Hallituksen esitys lähtee siitä, että soteen siirtyy vastaavat osuudet kustannuksia ja tuloja kunnilta.

Sote-maakuntien rahoituksen luvataan perustuvan pääosin valtion rahoitukseen ja käyttömaksuihin. Kiuru sanoi, ettei kansalaisten verorasitus saa kiristyä.

Sairaanhoitopiirien ja erityishoitopiirien omaisuus siirtyisi varoineen ja velkoineen sote-maakunnille.

Jos uudistus toteutuu, henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein eli vanhojen työntekijöiden eduin uudelle työnantajalle.

Seuraavaksi lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle kuntiin. Lausuntoaikaa on syyskuun 25. päivään asti. Eduskuntaan asia on tulossa joulukuussa. Jos uudistus etenee, ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus pitää alkuvuodesta 2022 ja uudet maakunnat aloittaisivat 1.1.2023.

Juttua päivitetty ja täydennetty useita kertoja päivän aikana.