Mikkelin lentokenttä sai valtionavustusta — Kaupunki käsittelee kesäkuussa kentän toiminnan lopettamista

Liikenneministeriö jakoi rahaa pienkentille yleisilmailun toimintaedellytyksien turvaamiseksi. Mikkelille raha tuli kattamaan kentän ylläpitokuluja, mutta samalla kaavaillaan kentän alasajoa.

Vesa Vuorela

Mikkelin lentokenttä sai liikenneministeriöltä valtionavustusta. Kaupunki suunnittelee kentän toimintojen alasajoa.
Mikkelin lentokenttä sai liikenneministeriöltä valtionavustusta. Kaupunki suunnittelee kentän toimintojen alasajoa.


Mikkelin lentokenttä on saanut kuluvalle vuodelle uuden valtionosuuserän.


Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt kuudelle kentälle valtionosuutta lentokenttäavustusten täydentävällä hakukierroksella. Kaikkiaan 1,34 miljoonan euron potista Mikkelin kenttä sai kolmanneksi suurimman avustuksen, 150 000 euroa.
Avustushakemusten arvioinnissa on painotettu yleisilmailutoiminnan toimintaedellytyksien turvaamista ja kehittämistä Suomessa. Myös miehittämättömän ilmailun kehitys ja siihen liittyvät tarpeet on huomioitu osana harkintaa.


Lisäksi päätöksenteossa on otettu huomioon eduskunnan niin sanotun Lex Malmi -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä antama lausuma.
Lausuman mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi Malmin lentokentän ilmailutoimintojen jatkumiseksi.

Mikkeli haki uudella hakukierroksella ja sai rahaa kuten viime vuonnakin.
Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä pitää nyt saatua valtionavustusta merkittävänä summana suhteessa kentän ylläpitomenoihin.


Mikkeli on budjetoinut ylläpitoon 440 000 euroa. Toisaalta samaan aikaan kaupungin palveluverkkoa selvittänyt kaupunkirakennetyöryhmä on ehdottanut, että kaupunki ajaa alas kentän toiminnot.
Alasajo ei ole suoranaisesti kentän lopettamista kokonaan, vaan palvelutason laskua. Tämä tarkoittaa sitä, että Mikkelin kenttä muuttuisi niin sanotuksi korpikentäksi, jolla ei ole kentän liikennöintiin kuuluvia palveluja.
Käytännössä palvelutason lasku tapahtuisi niin, että kentän ylläpitoon ei osoiteta budjettirahoitusta entiseen tapaan.

Riihelä ei lähde arvioimaan sitä, mitä vaikutusta kaupungin aikeisiin on nyt saadulla valtionosuudella. Hänen mukaansa kyse on kokonaisharkinnasta, ja viime kädessä linjauksen tekee valtuusto.
Kaupunginvaltuusto käsittelee kesäkuun kokouksessaan kaupunkirakennetyöryhmän esityspakettia.

Mikkelin kentällä ei ole nykyisin säännöllistä siviili-ilmailun reittiliikennettä.
Kentän keskeisiä käyttäjiä ovat puolustusvoimat ja sen Maavoimien esikunta sekä lähinnä satunnaisesti siviili-ilmailu ja elinsiirtolennot.


Kenttää on kaavailtu myös muun muassa miehittämättömien lentokoneiden toimipisteeksi, mutta kaupungin mukaan toimintaa ei ole kentällä alkanut siinä määrin kuin vielä esimerkiksi pari vuotta sitten ounasteltiin.

Ministeriön rahoituspäätöstä kehuu pertunmaalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).
Leppä kiittelee liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk.) Etelä-Savon kannalta tärkeästä päätöksestä.
— Mikkelin lentokentän merkitys on erityisen tärkeä koko maakunnan ilmailuharrastamiselle, Maavoimien esikunnalle sekä mahdollisille tilauslennoille. Päätös antaa myötätuulta kentän kehittymiselle myös tulevaisuudessa, sanoo Leppä.

Juttua on muokattu klo 16.30. Lisätty Jari Lepän kommentti.