Savon radan nopeuksissa olisi vielä kirittävää — Miljoonalla eurolla saa noin puoli minuuttia aikasäästöä

Kouvolan ja Kuopion välillä aikaa olisi säästettävissä lähinnä Mikkelin pohjoispuolelta.

Mari Koukkula

Tasoristeykset rajoittavat nopeutta. Niitä on rataosuudella 18, joista 9 Kouvolan ja Kinnin välillä, 6 Haukivuoren ja Pieksämäen välillä ja 3 Pieksämäen pohjoispuolella.
Tasoristeykset rajoittavat nopeutta. Niitä on rataosuudella 18, joista 9 Kouvolan ja Kinnin välillä, 6 Haukivuoren ja Pieksämäen välillä ja 3 Pieksämäen pohjoispuolella.

Savon radan junien nopeutta voitaisiin nostaa minuuttikaupalla uutta rataa rakentamatta tai asemapysähdyksiä vähentämättä.

Nopeuden nosto edellyttäisi kuitenkin investointeja nykyisen radan turvallisuuteen.

Hinta lasketaan halvimmillaan miljoonissa euroissa, ei kymmenissä miljoonissa.

Liikennevirasto on tehnyt esiselvityksen Kouvolan ja Kuopion välisen rataosuuden nopeudennoston edellyttämistä toimenpiteistä ja kustannuksista.

Selvitys on jaettu kahteen koriin.

Ykköskorissa hyötyjen ja kustannusten suhde arvioidaan kannattavaksi. Hankekorin 1:n kustannusarvio on 9,4 miljoonaa euroa. Investoinneiksi on valittu kustannustehokkaimmat, ja ne sisältävät muun muassa turvalaitehankintoja ja tasoristeyksen poistamisia.

Ykköskorissa toimenpiteet kohdistuisivat rataosalle Mikkelin Otavasta pohjoiseen päin. Runsaan yhdeksän miljoonan euron investoinneilla arvioidaan matka-ajan lyhenevän neljällä minuutilla tavanomaisilla junilla ja 14 minuuttia kallistuvakorisilla junilla eli nykyisillä Pendolinoilla.

Mikkelin ja Haukivuoren välisellä osuudella nopeutta voisi kohentaa sähköradan ratajohtoa parantamalla.

Kakkoskori sisältäisi investointeja 62,1 miljoonan euron arvosta. Toteuttaminen maksaa aikahyötyihin nähden enemmän. Kakkoskorin satsauksilla tavanomaisten junien nopeuden nostolla matka-aika lyhenisi 8 minuuttia ja kallistuvakorisilla 21 minuuttia.

Kakkoskoriin sisältyisi muun muassa kaikkien tasoristeysten poistot, Haukivuoren ratapihan geometrian parantaminen ja melusuojausten toteuttaminen useaan kohtaan. Turvalaitejärjestelmiä uudistamalla nopeutta voisi nostaa myös Kouvolan ja Mäntyharjun Kinnin välillä.

Tunnelit hidastavat nopeushaaveita

Kinnin ja Otavan välillä ei uusia nopeutta lisääviä ratatoimenpiteitä ole tehtävissä, mutta esimerkiksi Otavan ja Mikkelin välillä matka-ajasta olisi nipistettävissä puoli minuuttia suojaamalla melulta asutusta.

Kouvolan ja Mikkelin välillä nopeuden nostaminen maksaa suhteellisen paljon kaarteiden ja tunneleiden takia.

Aikataulun mukainen kokonaismatka-aika vaihtelee Kouvolan ja Kuopion välillä 151 minuutista 168 minuuttiin.

Radan suurin nopeus matkustajajunille on 140 kilometriä tunnissa. Kinnin ja Otavan välillä suurin mahdollinen nopeus on 170 kilometriä tunnissa ja Pendolinoilla 200 kilometriä tunnissa. Tällä hetkellä kallistuvakoristen junien ominaisuuksia ei hyödynnetä kallistustekniikan epäluotettavuuden vuoksi.

Kannattavuuslaskelmassa on useita elementtejä. Vaikka väestön väheneminen leikkaa potentiaalista kysyntää, matka-ajan lyhentymisen arvioidaan vaikuttavan niin, että matkustajamäärä kasvaa. Matkustus lisääntyisi lähinnä Mikkelin pohjoispuolelta.

Ykköskorin investoinneilla matkustajien aikakustannussäästölle on laskettu 425 000 euron arvo. Liikennöitsijä säästäisi 130 000 euron kustannukset, ja lipputulot kasvaisivat. Onnettomuuskustannukset vuositasolla vähenisivät useilla kymmenillä tuhansilla tasoristeyksiä poistamalla.

Matkustajamäärät ovat kasvaneet

Liikenneviraston esiselvitys antaa tietoa myös matkustajamäärien kehityksestä. Määrät ovat vaihdelleet voimakkaasti 2000-luvulla.

Kouvolan ja Mikkelin välillä oli viime vuonna 600 000 matkustajaa, Mikkelin ja Pieksämäen välillä 515 000 sekä Pieksämäen ja Kuopion välillä 600 000 matkustajaa.

Kouvolan ja Mikkelin välisen osuuden matkustajamäärä oli korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin junaa käytti 750 000 matkustajaa.

Määrän lasku pysähtyi ja kääntyi nousuun vuonna 2015. Noihin aikoihin VR lähti mukaan hintakisaan, jonka aloitti linja-autoala.

Liikenneviraston selvityksessä junamatkustuksen arvioidaan lisääntyvän Savon radalla 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä, vaikka kysyntäpotentiaali laskee.

Junien täyttöaste on nykyään keskimäärin 40 prosenttia.