Mikkelin päättäjät ihmettelevät hankkeiden kustannuskasvua – "Budjettiylitykset ovat kestämättömiä"

Mikkeli ennakoi jätevedenpuhdistamon loppusummaan myös urakoitsijan korvausvaatimukset. Putsarin hinta olisi silloin 76 miljoonaa euroa. Eteläisen Urpolan koulun ratkaisu pysyy sitkeästi päättäjien puheissa.

Jaakko Avikainen

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan Metsä-Sairilaan kallion sisään. Laitoksen koekäyttö alkaa nyt syksyllä.
Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan Metsä-Sairilaan kallion sisään. Laitoksen koekäyttö alkaa nyt syksyllä.

Uuden jätevedenpuhdistamon kustannukset ja Urpolan koulun kohtalo sisäilmaraportteineen nousivat ykköspuheeksi, kun Mikkelin kaupunginvaltuusto maanantaina käsitteli kaupungin viime vuoden toiminnan tarkastuslautakunnan kertomuksen.

Metsä-Sairilaan piakkoin valmistuvan puhdistamon kokonaiskustannukset ovat tämän hetken arvion mukaan noin 70,5 miljoonaa euroa.

Summa saattaa nousta vielä tästäkin, jos käy niin, että urakkasopimuksen purkamiseen tyytymätön pääurakoitsija saa korvausvaatimuksensa aikanaan läpi käräjäoikeudessa.

Kaupungin virkamiesjohdon laatima kustannusarvioselvitys päättyy vuoteen 2022. Jos tuolloin urakoitsijan vaatimukset ovat toteutuneet, putsarin loppusumma on 75-76 miljoonaa euroa.

Luottamusjohtoa puhutti ennen muuta lähtöasetelma eli se, että kun investoinnista päätettiin vuonna 2015, kustannusarvioksi laskettiin noin 45 miljoonaa.

Demariryhmän puheenjohtaja Satu Taavitsainen muistutti, että tuolloin lainatarpeeksi arvioitiin 40 miljoonaa euroa. Rahoitusta myös kerättiin vesitaksoja nostamalla.

Taavitsainen kyseli, mikä suunnitelma taksoille on nyt.

Outi Kauria (kesk.) puolestaan kysyi, mihin meni lähes seitsemän miljoona rahaa ennen kuin varsinaisesti päätettiin investoinnista. Jaakko Väänänen (kesk.) arveli, että uudet taksakorotukset ovat väistämättä edessä.

Tarkastus myös Biosairilassa?

Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtaja Petri Pekonen (kesk.) katsoi, että puoli vuosikymmentä on koko hankkeessa menty väärillä kustannusarvioinneilla.

Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Pekka Pöyry sanoi, että kaiken kaikkiaan Mikkelin hankkeissa budjettiylitykset ovat kestämättömiä.

Pöyry vihjaisi, että kun puhdistamohankkeessa tehdään sisäinen tarkastus, sama tarkastus tulisi tehdä myös biokaasulaitosten rakentavassa Biosairila Oy:ssä.

Kaasulaitosinvestointi on noussut viidestä miljoonasta 17 miljoonaan euroon. Pekonen oli samoilla linjoilla, mutta kumpikaan ei silti suoraan esittänyt tarkastusta.

Juha Vuori (kok.) puolestaan vaati, että kaupungin tulee palauttaa takaisin oma sisäinen tarkastustoimensa, josta aikoinaan luovuttiin.

Virkamiehet selittivät asetelmia parhaansa mukaan.

Vesilaitoksen johtajan Reijo Turkin mukaan Kaurian mainitsemat miljoonat menivät lähinnä laitoksen suunnitteluun, kaavoitukseen ja valituskierroksiin.

Kassaan puskuriksi kerätyt rahat käytettiin vesihuollon rakentamiseen, muun muassa Ristiinan infraan ja Hanhikankaan laitokseen.

Vesilaitoksen tase paikkaa taksapainetta

Vakaampikin kunta olisi polvillaan. — Timo Halonen

Turkki myös vastasi taksaspekulointeihin.

Hän sanoi, että vesilaitoksen taseessa on 15–20 miljoonaa ylijäämää. Jos se voidaan käyttää, käyttötaloudessa ei tule ongelmia, eli taksakorotuksiin riittää vuotuinen kolmen prosentin nosto.

Kustannuspainetta luottamusjohto tuntee myös uuden aluekoulun rakentamisessa.

Jukka Pöyry (kd.) peräsi koulun todellisia sisäilmaraportteja ja vaati, että ne pitää tuoda valtuustolle ennen koulun purkamisen aloittamista. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Jaakko Avikainen

Urpolan koulun purkaminen alkaa lokakuussa. Paikalle tulee uusi aluekoulu.
Urpolan koulun purkaminen alkaa lokakuussa. Paikalle tulee uusi aluekoulu.

Raimo Heinänen (ps.) puolestaan antoi ymmärtää, että koulun sisäilmaraportit on salattu tarkoituksella, koska Heinäsen mukaan raportissa lukee, että koulussa ei ole ollut merkittäviä sisäilmaongelmia.

Tekninen johtaja Jouni Riihelä sanoi, että kaikki asiat on käsitelty avoimesti.

Hallintojohtaja Ari Liikasen mukaan tiedossa ei ole, että tietoja olisi salattu. Liikanen totesi, että eri asia on se, onko tiedoista informoitu riittävästi.

"Ongelmat johtuvat sote-menoista"

Euroista puhuttiin myös, kun valtuusto otti kantaa kaupungin talousraporttiin.

Kaupunki tekee tänä vuonna hieman yli seitsemän miljoonan alijäämäisen tuloksen.

Arvio on koottu sen jälkeen, kun on ollut tietoa valtion osoittamista koronapandemian tukitoimista.

Sote-menot eli maksut kuntayhtymä Essotelle menevät runsaat kahdeksan miljoonaa euroa yli talousarvion.

Verotulot alittuvat 7,5 miljoonaa, vaikka tulopuolella on korotettu yhteisöveron jako. Valtionosuuksia kertyy sen sijaan merkittävästi ennakoitua enemmän koronakorvausten vuoksi.

Talous ei erityisemmin herättänyt keskustelua. Kaupunginjohtaja Timo Halonen kuitenkin muistutti, että kaupunki on vaikeuksissa.

Halosen mukaan ne toimet, joita valtio tekee koronakorvausten vuoksi, vastaavat koronan kustannuksia.

Ne eivät kuitenkaan kata vanhoja ongelmia. Kuluvan vuoden vuosikate on 18 miljoonaa euroa, kun sen Halosen mukaan tulisi olla 30 miljoonaa euroa.

– Korona näkyy sote-menoissa, mutta Essoten aikana Mikkelin sote-menot ovat nousseet budjetoidusta 178 miljoonasta 228 miljoonaan euroon. Ongelmat johtuvat tästä.

– Kasvu on raju. Vakaampikin kunta olisi polvillaan, sanoi Halonen.