Mikkeli selvittää luottamushenkilön esittämiä korruptioväitteitä — Kaupunki kiistää Satu Taavitsaisen näkemykset tonttipolitiikan korruptiosta ja painostuksesta

Mikkeli kokosi selvityksen lähes vuoden takaisen mielipidetekstin näkemyksistä ja katsoo, että kaupunkiorganisaatiossa ei ole rakenteellista korruptiota.

Vesa Vuorela

Saksalan alueen rakentamaton tontti on yksi esimerkki, jonka käyttö olisi Satu Taavitsaisen mukaan tullut kilpailuttaa. Tontin kohtalo on auki kaavavalmistelun vuoksi, mutta hoivarakentamista paikalle ei näillä näkymin ole tulossa,
Saksalan alueen rakentamaton tontti on yksi esimerkki, jonka käyttö olisi Satu Taavitsaisen mukaan tullut kilpailuttaa. Tontin kohtalo on auki kaavavalmistelun vuoksi, mutta hoivarakentamista paikalle ei näillä näkymin ole tulossa,

Mikkelin kaupunki jatkaa valtuuston varapuheenjohtaja Satu Taavitsaisen (sd.) kaupungin virkahenkilöstöön kohdistaman mahdollisen korruptioepäilyn käsittelyä.

Asiaa puitiin jo viime vuoden huhtikuussa Taavitsaisen antamien selvitysten pohjalta, mutta mitään päätöksiä ei tehty puoleen eikä toiseen.

Nyt virkamiesvalmistelussa on tehty paketti erilaisia selvityksiä. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa tulevana maanantaina.

Koska kyseessä on luottamushenkilön ja virkakunnan välinen asia, esittelijä ei ole maanantain hallituksessa virkamies, esimerkiksi kaupunginjohtaja, vaan esittelijä on hallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä (sd.).

Hallituksen listalla on päätösesitys, jonka mukaan hallitus merkitsee asian ja sen selvitykset tiedoksi.

Valmistelutekstin mukaan kaupunki kuitenkin toteaa, että ”tehdyssä selvityksessä ei ole tullut esiin, että Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa olisi rakenteellista korruptiota”.

Edelleen teksti toteaa, että ”painostamisväitteitä selvitettiin kaupunginlakimiehen toimesta kaupunginhallituksen kokouksessa keväällä 2019, eikä esille tullut jatkotoimia edellyttäviä tapahtumia”.

Koko jupakka alkoi viime vuoden maaliskuussa, kun Taavitsainen kirjoitti mielipidetekstin muun muassa kaupungin rakenteellisesta korruptiosta ja luottamushenkilöiden painostamisesta.

Kaupunginhallitus pyysi Taavitsaiselta selvityksen kirjoituksen taustoista. Taavitsainen antoi selvityksen, jonka kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi ilman muita päätöksiä.

Taavitsainen puuttui tekstissään muun muassa päätöksenteon läpinäkyvyyteen, poikkeamislupakäytäntöön sekä tonttikäytäntöihin.

Lisäksi hän eritteli esimerkkejä kohteista, joissa hänen mukaansa päätöksenteossa on erityisesti tarkasteltavaa.

”Eikä esille tullut jatkotoimia edellyttäviä tapahtumia” — Mikkelin kaupunki

Taavitsaisen mukaan hän ei ole syyttänyt ketään korruptiosta. Hän muun muassa kysyi, miksi Mikkelissä on rakennettu poikkeamisluvilla vastoin kaavamääräyksiä ja miksi kaupunki myy ja vuokraa tontteja kaavan vastaiseen käyttötarkoitukseen.

Taavitsainen viittasi muun muassa Saksalan kaupunginosassa käytyyn tonttikiistaan.

Kaupungin lainopillinen osasto kokosi kiistanalaisista väitteistä selvityksen, joka käytännössä kumoaa ja kiistää Taavitsaisen esittämät näkemykset.

Poikkeaminen kaavoista on ollut lähinnä vähäistä ja perusteltua. Poikkeamisien kuulemisessa on menetelty lakien mukaisesti.

Kaupunki puolustaa muun muassa Pankalan ja Jääkärinkadun kerrostalojen poikkeamismenettelyä sekä viittaa siihen, että myös ely-keskus on katsonut poikkeamisien edellytysten täyttyvän.

Näkemysero on myös tonttien käyttötarkoituksesta. Kaupunki katsoo muun muassa, että hankkeen kaavanmukaisuus tarkistetaan luvitusvaiheessa.

Tonttihinnoittelu perustuu kaupungin mukaan markkinaehtoiseen vyöhykehinnoitteluun.

Kiistoja on ollut ennen muuta hoiva-alan tonteista. Kaupunki varasi vuoden 2018 keväällä neljä tonttia kahdelle hoiva-alan yritykselle, ja yksi tonteista ei ollut tarjouskilpailussa. Kaupungin mukaan se on pyrkinyt vastaamaan tonttikysyntään.

Esille on nostettu esimerkkinä Saksalassa sijaitseva Saksalanraitin YO-tontti, jota ei kilpailutettu.

Kaupungin mukaan hinnoittelu perustui virkamiesarvioon, jossa lähtöhinta vastasi kaavamerkinnän ja sijainnin perusteella käypää hintaa.