Itäisen Suomen edunvalvojat älähtivät liikenneyhteyksien puolesta – Syksyn budjettiriihestä halutaan lisää rahaa Viitostielle ja Itäradasta päätös

Viitostie ja Kuutostie ovat kauppakamarien ja maakuntaliittojen mukaan edelleen monin paikoin kapeita, mäkisiä ja mutkaisia.

Jaakko Avikainen

Uusi 16 kilometriä pitkä Viitostien osuus Mikkelistä Juvalle avautui autoilijoille maanantaina. Edunvalvonta ei ole päättynyt, sillä tiessä on vielä paljon parantamista.
Uusi 16 kilometriä pitkä Viitostien osuus Mikkelistä Juvalle avautui autoilijoille maanantaina. Edunvalvonta ei ole päättynyt, sillä tiessä on vielä paljon parantamista.

Itäisen Suomen kauppakamarit ja maakuntaliitot haluavat ensi vuoden budjettiin riittävästi rahoitusta alueen liikenteen pääväylien kehittämiseen.

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntaliitot ja kauppakamarit vetosivat uusien raidehankkeiden sekä valtateiden 5 ja 6 puolesta tiistaina.

Vetoomuksen mukaan Savon ja Karjalan ratojen nopeustasoja pitää nostaa. Imatran rautatieylityspaikka tulee kansainvälistää ja ratapihoja parantaa.

Itäradan linjauksesta Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan on tehtävä päätös, jotta hankkeen suunnittelu voidaan aloittaa ja uusi rata rakentaa 2030-luvulla. Pitkällä aikavälillä kauppakamarit ja maakuntaliitot kannattavat myös Kotkan kautta Viipuriin ja Pietariin kulkevan Rantaradan toteutusta.

Itärata-hanke on saanut tukea Etelä-Savosta myös Mikkelistä, Pieksämäeltä ja Mäntyharjusta, jotka käsittelivät asiaa kaupungin- ja kunnanhallituksissa maanantaina.

Jälkeen muun Suomen kehityksestä

Itäisen Suomen liikenneyhteydet ovat allekirjoittajien mukaan jääneet jälkeen muun Suomen kehityksestä ja kasvavaa korjausvelkaa on keskimääräistä enemmän.

Viitostie ja Kuutostie ovat edelleen monin paikoin kapeita, mäkisiä ja mutkaisia ja niillä on vaarallisia tasoliittymiä. Nopeusrajoitukset muuttuvat useasti, ovat alhaisia monin paikoin ja niiltä puuttuu turvallisia ohitusmahdollisuuksia.

Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta tulee nostaa, jotta turvataan teollisuuden tarvitsemat raaka-ainekuljetukset.

Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä tulee tehdä päätös yhdessä vedenpinnan tason noston kanssa valtion ensi vuoden talousarviossa. Uusi rahti- ja risteilylaivakalusto saadaan näin käyttöön vuoteen 2024 mennessä.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet maakuntaliittojen ja kauppakamarien maakunta- ja toimitusjohtajat.

Syksyn budjettiriihen lisäksi he edellyttävät määrärahojen osoittamista EU:n elvytyspaketista ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmasta. Lisäksi Itä-Suomen liikenteen pääväylät tulee saada laajasti osaksi EU:n TEN-T ydinverkkoa.