Saimaan kanavan outo saaliskala yllätti taas — 60-senttinen kala oli elänyt talvikuukaudet sulkujen välissä vähäisellä ravinnolla

Kala oli varmasti lohi, todennäköisemmin järvilohi kuin järvitaimen tai merilohi. Ravinto sulkujen välissä oli käynyt vähiin, joten lohen pulskuus oli kadonnut.

Lukijan kuva

Kala napattiin Soskuan sulusta onkikisassa toukokuun puolivälissä.
Kala napattiin Soskuan sulusta onkikisassa toukokuun puolivälissä.

Saimaan kanavasta Soskuan sululta vedettiin toukokuun puolivälissä ylös outo saalis.

Kala tunnistettiin varmasti lohikalaksi, mutta myös kala-asiantuntijat joutuivat aprikoimaan, onko kyseessä järvilohi, järvilohi vai merilohi.

Epävarmuutta aiheutti se, ettei kuvaa ollut napattu tunnistamiselle otollisesta kulmasta.

Lopulta itse kalan tuntomerkkien ja löytöpaikan takia varmempana pidettiin järvilohta.

Kalan kurjat elinolosuhteet sen sijaan olivat selviö. 60-senttinen kala oli elänyt talvikuukaudet sulkujen välissä vähäisellä ravinnolla, eikä ollut kovin pulskassa kunnossa.

Järjestöjohtaja Risto Vesa Kalatalouden keskusliitosta kallistuu yhdessä työkaveriraatinsa kanssa kannattamaan järvilohta.

— Määritys järviloheksi saa vahvistusta kalan yläleuan luusta, joka näyttäisi tässä tapauksessa ulottuvan silmän takareunan tasalle. Järvitaimenella samainen luu yltää silmän takareunan taakse.

”Aikamoinen seikkailu joka tapauksessa”

Mieluummin kala on ehkä merilohi kuin järvilohi, huomauttaa virtavesiasiantuntija, iktyonomi Manu Vihtonen WWF:ltä.

Hänen mielestään Soskuan sulku on hyvin lähellä Soskuanjokea, josta on aikaisemmin koekalastettu merilohen poikasia.

Joen ja kanavan yhteys löytyy läheisestä ylisyöksypadosta.

— Lohi pyrkii virtaavassa vesiuomassa koko ajan ylöspäin. Sille riittää hyvinkin vähäinen vesimäärä.

Vihtosen mukaan kyse on joka tapauksessa lohesta. Vain sitä ei tiedetä, onko se päätynyt kanavaan Saimaalta vai mereltä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura pitää todennäköisimpänä, että lohi on Saimaan istukkaita.

Lohi-istutuksia on tehty runsaasti eri puolilla järviallasta.

— Kala on varmaankin eksynyt järven suunnasta kanavaan, joka ei ole sille luonnollinen ympäristö. Aikamoinen seikkailu lohella on joka tapauksessa ollut takanaan.

Tutkijan mielestä merilohen nousu kanavaan olisi lähinnä teoreettinen mahdollisuus.

Saura on itse ollut koekalastamassa Soskuanjoella ja tavannut merilohien poikaset ihan kanavan alapuolelta.

— Ylisyöksypato olisi kuitenkin liian heiveröinen yhteys päästä Saimaan kanavaan.

Valkoevätöröjä ja miekkasärkiä

Saimaan kanavan oudot saaliskalat eivät ensi kertaa herätä hämmennystä.

Puheenjohtaja Pekka Turunen Lappeenrannan Urheilukalastajista kertoo, että saaliiksi on saatu viime vuosina esimerkiksi valkoevätöröjä, useampia miekkasärkiä sekä kerran vahvan epäilyksen mukaan mustatäplätokko.

— Yksi sampikin on tavattu, mutta sitä epäiltiin venäläislaivasta heitetyksi.

Turusen mukaan miekkasärkiä on tavattu jossakin kohdin Suomen rannikkoa ja pitkän aikaa Saimaan kanavassa.

— Miekkasärjet ovat komeita kaloja. Ne ovat laihoja ja voimakkaita. Suurimmat kanavasta kalastetut ovat olleet 30— 40-senttisiä. Sitä en tiedä, onko kukaan laittanut miekkasärjistä ruokaa.

Valkoevätöröt ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan kulkeutuneet Saimaan kanavaan Venäjän joista, jotka laskevat Mustaanmereen ja Kaspianmereen.

Venäjän joet on yhdistetty toisiinsa kanavilla.