Oletko eroamassa? Pariterapeutti, psykologi, lastenvalvoja ja asianajaja neuvovat, miten toimia

Monilla on erotessa pienet lapset, jopa vauva. Pohdi omaa osuuttasi, ymmärrä perheenjäseniä ja yritä sopia käytännön asioista, kehottavat ammattilaiset.

Perheterapeutti Riitta Laukkarinen ja uusperheneuvoja Eija Karhu auttavat pareja eron eri vaiheissa. Perheasian neuvottelukeskuksen toiminta ei ole uskonnollista, vaikka se on Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan palvelu.
Perheterapeutti Riitta Laukkarinen ja uusperheneuvoja Eija Karhu auttavat pareja eron eri vaiheissa. Perheasian neuvottelukeskuksen toiminta ei ole uskonnollista, vaikka se on Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan palvelu.

Suomessa eroaa vuosittain 13 000—14000 avioparia. Päälle tulevat avoparien erot.

Pariterapeutit, psykologi, lastenvalvoja ja asianajaja kertovat, mitä eron kynnyksellä olevien vanhempien olisi hyvä ottaa huomioon.

”Mieti, ratkeavatko
ongelmasi erolla”

Perheterapeutti Riitta Laukkarinen, uusperheneuvoja Eija Karhu

”Tänne Mikkelin perheasiain neuvottelukeskukseen tullaan yksin tai parina eron eri vaiheissa.

Usein parit kuvailevat, että suhteessa on tapahtunut etääntymistä, eikä oikein enää puhuta. Toiset riitelevät hirveästi. Ajatus erosta voi tulla myös kriisin, kuten uskottomuuden, kautta.

Aika usein pareilla on pienet lapset. Tällä hetkellä tuntuu, että monilla on hurjan pieniä lapsia — taaperoita ja vauvoja.

Ongelmat vaikuttavat syntyvän siitä, että sekä lasten kanssa että työmaailmassa on vaativaa, ja kaikessa pitäisi olla hyvä.

Joillain on tuore suhde ja pienet lapset. Sitten toiselle tulee yhtäkkiä ajatus, että tämä ei tunnu kivalta, on tehtävä suuria muutoksia.

Ihmisten olisi hyvä pysähtyä itsensä äärelle. Kannattaa miettiä, ovatko omat ongelmat sellaisia, että ne ratkeavat erolla. Usein eivät ratkea. Tiedetään, että toisissa avioliitoissa eroamisen riski on korkea.

On hyvä antaa aikaa myös puolisolle. Toinen on voinut jo suunnitella uuden elämänsä, ennen kuin toinen edes kuulee erosta.

Yritä saada yhteys puolisoosi ja hae matalalla kynnyksellä ulkopuolista apua.

Soittaa voi meille ja neuvolaan, mutta myös Miesten asemaan ja Violaan.

Jokaisessa parisuhteessa on ratkaisemattomia ristiriitoja, mutta niiden kanssa voi opetella elämään. Ero voi olla myös hyvä vaihtoehto.

Puhumista omista tunteista ja ajatuksista kannattaa harjoitella parisuhteessa alusta asti.”

”Hyväksy, että
lapsi tuntee eri tavalla”

Psykologi Mari Häkkilä

”Lapsi ajattelee eroa usein itsestään käsin. Hän miettii, mikä elämässäni muuttuu ja mitä minulle tapahtuu.

Lapsi pohtii, tykkäävätkö äiti ja isä vielä minusta ja voinko minä tykätä heistä molemmista. Hän voi huolehtia läheisten jaksamisesta ja tuntea syyllisyyttä.

Vanhemman pitäisi ymmärtää, että ero on menetys koko perheelle ja menetykseen liittyy surua. Se, miten ja kuinka kauan jokainen suree, vaihtelee.

Vanhemmalla voi olla vahvoja omia tunteita, joiden keskellä on vaikea herkistyä lapsen voinnille. Aikuinen on saattanut suunnitella elämänsä pitkälle, mutta lapselle ero voi olla yllätys.

Hyväksy, että lapsi tuntee eri tavalla. Hän ei välttämättä ajattele muutosta ja uusista kumppaneista kuten aikuinen.

Asiaa voi käsitellä lapsen kanssa myös lukemalla, leikkimällä ja piirtämällä. Erosta kannattaa kertoa päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin.

Ikävintä on nähdä, että lapsista vaikuttaa tulevan kauppatavaraa. - Kalle Ervasti

Apua saa ensin neuvolasta ja koulun oppilashuollosta. Omassa työpaikassani Essotella hoidetaan pidempään ja vakavammin psyykkisesti oireilleita alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään.

Lapsen kannalta isoin riski on riitaisa ero. Toisesta vanhemmasta ei esimerkiksi saa puhua lapselle pahaa, vaikka ajattelisi hänestä puolisona mitä.

Ero ei saisi olla ero lapsesta.”

”Sovi lasten
asioista virallisesti”

Lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä Marje Karttunen

”Meidän luoksemme tullaan yleensä siinä vaiheessa, kun eropäätös on jo tehty. Vanhemmat haluavat sopia lapsiin liittyvistä asioista.

Suosittelen virallista sopimista kaikille. Se on vähän kuin vakuutus. Kirjallinen sopimus esimerkiksi elatuksesta tulee tarpeeseen, jos elatus ei suju toivotulla tavalla.

Lapsen asioista sopiminen on yksi askel erossa etenemisessä. Samalla turvataan taloudellista puolta, mikä on tärkeä asia paitsi vanhempien, myös lapsen arjelle.

Ymmärrämme, että eroamiseen liittyy paljon tunteita. Silti toivomme, että vanhemmat tekisivät töitä sen eteen, että pystyvät keskustelemaan keskenään.

Ihanteellisinta on sopia lasten asioista silloin, kun pahin tunnekuohu on mennyt ohi.

Lapselle vahingollisinta on se, että riitely ja jännite jäävät päälle. Jos vanhemmat eivät halua kohdata toisiaan, se on lapselle vakava tilanne.”

”Varmista taloudellinen
asemasi ennakkoon”

Asianajaja Kalle Ervasti

”Avioerossa tarvitsee usein lakimiestä. Yleensä pitää tehdä ositus.

Oma ryhmänsä ovat riita-asiat. Kun riitaa tulee, sitä tuppaa olemaan monesta asiasta — esimerkiksi lapsen asumisesta, tapaamisoikeuksista, elatuksesta ja yhteisestä kodista.

Asioita kannattaa yrittää sovitella mahdollisimman pitkälle. Jos haluaa varmistaa oman asemansa osituksessa, se kannattaa tehdä ennen avioeron hakemista.

Avioehtosopimus yleensä selventää asioita, mutta se olisi järkevää solmia jo ennen naimisiinmenoa. Avioliiton aikana toisen ei ole pakko suostua siihen, ja keskustelu on kiusallisempaa.

Ihmisillä on usein epäselvyyttä termeistä. Esimerkiksi yksinhuoltajuus ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vain toisen vanhemman luona, eikä yhteishuoltajuus sitä, että lapsi asuisi tasan molemmilla.

Yksinhuoltajuuden saaminen on aika harvinaista, jos molemmat vanhemmat haluavat huolehtia lapsen asioista.

Tärkeää on pitää lapsiin ja omaisuuteen liittyvät asiat erillään. Ikävintä on nähdä, että lapsista vaikuttaa tulevan kauppatavaraa. Silloin heihin liittyvillä asioilla voidaan tasoitella taloudellisia sopimuksia.

Parien kannattaisi keskustella omaisuuteen liittyvistä asioista avoimesti suhteen alusta asti.”

Luetuimmat