Saimaalla elävästä jättikatkasta on tullut kansainvälinen julkkis — Paasselällä elää tutkimuksen mukaan arviolta 50 miljoonaa jättikatkaa

Viileissä vesissä elävää katkaa koskeva tutkimus julkaistiin Freshwater Biology -tiedejulkaisussa.

Jouni Taskinen

Jättikatkoja mitattiin tutkimuksessa kaikkiaan lähes 600 yksilöä, ja suurimmat niistä olivat yli neljän senttimetrin pituisia. Uimarin varvasta otukset eivät kuitenkaan pääse näykkäämään, sillä ne elävät noin 40 metrin syvyydessä.
Jättikatkoja mitattiin tutkimuksessa kaikkiaan lähes 600 yksilöä, ja suurimmat niistä olivat yli neljän senttimetrin pituisia. Uimarin varvasta otukset eivät kuitenkaan pääse näykkäämään, sillä ne elävät noin 40 metrin syvyydessä.

Saimaan Paasselän pohjassa, syvissä ja pimeissä vesissä elelevä jättikatka (Gammaracanthus lacustris) paistattelee nyt kansainvälisen huomion valokeilassa. Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston jättikatkaa koskeva yhteistutkimus julkaistiin syyskuussa Freshwater Biology -tiedejulkaisussa, joka on tiedemaailmassa hyvin arvostettu julkaisu.

Yliopistojen monivuotisessa yhteistutkimuksessa selvitettiin jättikatkan elintapoja ja tutkimuspaikkana oli Saimaan Paasselkä, meteoriitin synnyttämä soikea järviallas Oriveden eteläosassa Savonlinnan ja Kiteen kaupunkien alueella, Savonrannan kirkonkylän lähellä.

Elämää kylmissä ja syvissä vesissä

Jättikatka elää Suomen eteläisissä osissa vain noin 20 järvessä. Suurikokoiseksi, jopa nelisenttiseksi kasvava äyriäinen viihtyy järvisyvänteiden kylmissä vesissä. Tutkimuksessa selvisi, että jättikatka elää hyvin syvällä.

— Jättikatkaa esiintyy runsaina määrinä vain yli 40 metrin syvyydessä, jossa veden lämpötila on jatkuvasti alle 8 astetta. Jättikatka ei vaella pimeäänkään aikaan ruokailemaan ylempiin vesikerroksiin, kuten monet muut äyriäislajit tekevät, Jyväskylän yliopistossa työskentelevä tutkijatohtori Jouni Salonen kertoo.

Jättikatka on lihansyöjä, joka saalistaa ravinnokseen muita äyriäislajeja. Ravintoverkossa se on kuitenkin myös itse ravintokohde syvänteiden kalalajeille.

Järven pohjalla käy melkoinen kuhina

Paasselällä elää tutkimuksen mukaan arviolta 50 miljoonaa jättikatkaa. Kun maallikko ajattelee moista äyriäismäärää, niin alkaa huimata.

— Luku saattaa kuulostaa hurjalta, mutta kun ajatellaan valtavan syvänteen pohjan pinta-alaa, niin kyllä niillä siellä on tilaa, ei tarvitse mönkiä päällekkäin, Salonen sanoo.

Paasselällä kalastelevan mökkiläisen veneen alla syvyyksissä käy siis melkoinen kuhina. Kovin moni ei kuitenkaan ole päässyt jättikatkaa näkemään.

— Jättikatkan havainnointi on vaikeaa, sillä laji elää hyvin hyvin syvällä järven pohjalla. Joskus olen kuullut, että kalaverkkoon on saattanut tarttua jokin yksilö, mutta harvinaista se on.

Jos katkat saataisiin haravoitua järven pohjasta, niin voisiko niitä käyttää ravinnoksi?

— Niin, periaatteessa ehkä kyllä. Mutta kun kyseessä on kuitenkin harvinainen laji, niin en kannusta, Salonen toppuuttelee.

Elämänkohtalossa yhtäläisyyksiä norpan kanssa

Lajin syntyhistoria Suomessa ajoittuu mannerjään sulamiseen 10 000 vuotta sitten. Jättikatka on reliktiäyriäinen, joka jäi ja sopeutui sulamisvesistä syntyneisiin järviin saimaannorpan tavoin. Sopeutumisen myötä se on eriytynyt omaksi lajikseen merellisistä sukulaisistaan.

Ilmaston lämpeneminen ja sen myötä vesien lämpeneminen uhkaavat harvinaista, kylmiin vesiin sopeutunutta reliktiäyriäistä.

Luetuimmat