Onnea 100-vuotias Viro! Näin Etelä-Savoon kotiutuneet virolaiset muistelevat kotimaataan: "Neuvostosotilaat veivät kaalitkin pelloista"

Länsi-Savo haastatteli Viron 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi täällä asuvia virolaisia. He muistelivat aikaa Neuvostoliiton vallan alla ja pohtivat suomalaisuuden ja virolaisuuden eroja sekä kotimaansa nykytilaa.

Arja Reinikainen

Suomessa asuva Andra Kaus juhlii Viron 100-vuotisjuhlaa suomalaisten ystäviensä ja oppilaidensa kanssa.

Musiikin maisteri Andra Kaus on asunut Suomessa ja Pieksämällä jo 20 vuotta. Hän toimii pianonsoiton opettajana Soisalo-musiikkiopistossa ja opettaa viron kieltä Pieksämäen seutuopistossa. Vuosien saatossa Kaus on onnistunut luomaan laajan ystävä- ja tuttavaverkoston Suomessa.

Silti mieli palaa takaisin kotimaahan ja Tallinnaan.
— Tallinna oli kotikaupunkini kymmenen vuoden ajan ja opiskeluaika on muokannut minut sellaiseksi kuin olen.

Kausille itsenäinen Viro tärkeä asia, jota hän haluaa juhlistaa suomalaisten ystäviensä kanssa ja oppilaidensa kanssa.
— Itsenäisyys on Viron kansan olemassaolon elinehto. Vapaus ja mahdollisuus päättää omista asioista ovat asioita, joita Virossa osataan arvostaa ehkä enemmän kuin Suomessa, joka on ollut kauan turvallinen maa asua, toteaa Kaus.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ei Kausia huoleta.
— Viron sijainti on mikä on, mutta ei pidä pelätä mitä tuleman pitää.
Kaus on iloinen Suomen ja Viron läheisistä suhteista.
— On hienoa, että yhteistyö on koko ajan lisääntynyt muutenkin kuin kulttuurin alalla.

Kaus on kotiutunut Suomeen hyvin. Päätös paluusta Viroon ei ole helppo.
— Olen oppinut paljon, kasvanut ihmisenä ja saanut hienoja ammatillisia haasteita. Koen, että kotimaahan paluuni olisi jonkinlainen korvaus Viron valtiolle koulutuksestani. Sisimmältäni olen virolainen ja virolaisena pysyn, pohtii Kaus.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet