Paikallishistorian tallentamiseen otettiin aikalisä Puumalassa — Kolmas historiateos palasi valmisteluun: ”Aikalaiset haastatellaan mutta kirjoitustyö tehdään myöhemmin”

Monien muiden Mikkelin seudun kuntien tavoin Puumalassakin suunnitellaan seuraavaa kunnan historiateosta. Alkuperäinen suunnitelma todettiin kunnanhallituksessa liian laajaksi.

Tanja Rihu

Puumalan kunnan kolmatta historiateosta suunnitellaan parhaillaan. Tallentamatta on noin 50 vuotta paikallishistoriaa, jossa myös satamalla ja sillalla on iso rooli.

Puumalan kunnanhallitus painoi maanantaina jarrua kolmannen historiateoksen kanssa.
Kunnan edellinen historia eli toinen osa päättyy vuoteen 1967, joten tallennettavana on noin 50 vuotta paikallishistoriaa.

Tarvetta on, sillä ajanjaksolle sijoittuu isoja muutoksia paikkakunnan rakenteissa, kun esimerkiksi kunnan asukasluku on puolittunut.

Kunnan edellinen historia eli toinen osa päättyy vuoteen 1967, joten tallennettavana on noin 50 vuotta paikallishistoriaa.

Kunnanhallituksen päätösesityksen pohjana oli historiatoimikunnan vuosi sitten valmistunut suunnitelma, jonka mukaan teos tehdään vuosina 2019—2021 ja rahaa varataan yhteensä 180 000 euroa.

Esityksen mukaan kirjoittaja rekrytoidaan erikseen, ja mukaan yhteistyöhön ja osarahoittajaksi pyydetään Puumalan seurakuntaa.

Liikaa työtä ja hintaa

Hallitus piti suunnitelmaa työmäärältään ja hinnaltaan liian laajana.
Päättäjät katsovat, että niin sanottujen aikalaisten eli Puumalan historian keskeisten henkilöiden haastattelu on tärkeää, mutta aineistonkeruu on tehtävä suunnitelmallisesti niin, ettei tehdä turhaa työtä tulevaisuuden kannalta.

Hallitus näki, että varsinaisen kirjoitustyön aika on vasta myöhemmin.
Historiateos palautettiin takaisin valmisteluun, joten kunnanjohtaja Niina Kuuva tekee uuden esityksen hallituksen tuoreiden linjausten pohjalta.

Historiateoksia on tehtailtu viime aikoina ahkerasti Mikkelin seudulla.
Oma teos on tehty tai vireillä muun muassa Kangasniemellä, MäntyharjussaPertunmaalla ja Hirvensalmella.