Mikkeliläisellä pörssiyhtiö Valoella on takana vaikeita aikoja mutta yhä uskoa kasvuun ja parempaan paneeliin — Perustajalla iso velkariita pankin kanssa

Tuotekehityksen on jatkuttava, jotta kilpailukyky säilyy, sanoo johto.

Mari Koukkula

Aurinkosähköä tuottavia paneeleita valmistetaan Mikkelin Karikossa.
Aurinkosähköä tuottavia paneeleita valmistetaan Mikkelin Karikossa.

Valoella on edellytykset jatkaa toimintaansa, vaikka rahoitustilanne on tiukka. Näin vakuuttaa toimitusjohtaja Iikka Savisalo.

Tehtaalla Mikkelin Karikontiellä valmistuu aurinkopaneeleita. Entisessä huonekaluhallissa olisi tilaa nykyistä laajemmalle tuotannolle. Jos Savisalon ja johtaja Sami Lindforsin tavoitteet toteutuvat, ylimääräisiä neliöitä vielä tarvitaan.

Tähän asti liiketoiminta on näyttänyt hankalalta. Aurinkosähköteknologiaan erikoistuneen mikkeliläisen pörssiyhtiön viime vuosien tarina koostuu jatkuvista vaikeuksista: tappiollisesta liiketoiminnasta, alle miljoonaan euroon pudonneesta liikevaihdosta, toistuvista järjestelyistä velkojien kanssa ja pörssissä tiedotetuista ehdollisista kaupoista, jotka lopulta eivät ole toteutuneet.

Helpoksi tilannetta ei voi sanoa, mutta tähän vuoteen on lähdetty hyvillä mielin. Yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet päästä kasvu-uralle. — Iikka Savisalo

Markkinaennusteita yhtiö ei tälle vuodelle anna, eikä Savisalo voi puhua tekemisistä kovin tarkasti ohi virallisen tiedottamisen.

Hänen mukaansa negatiiviset uutiset eivät kuitenkaan ole koko totuus.

— Helpoksi tilannetta ei voi sanoa, mutta tähän vuoteen on lähdetty hyvillä mielin. Yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet päästä kasvu-uralle, ja suunnitelmissa on kapasiteetin nosto Mikkelin tehtaalla.

Savisalo muistuttaa esimerkiksi Hankoon tehdystä voimalakaupasta sekä siitä, että euromääräisen tiedottamisrajan alle jää muita kauppoja. Siellä täällä kiinteistöjen katoilla on yhtiön tuotteita. Aina ostaja ei halua julkistaa kauppaa.

Ollilakin omistaa

Alkuviikolla yhtiö kertoi velkojen keventyneen ja yhtiön saaneen uutta rahaa osakeannissa, kun suurimmat omistajat kuittasivat velkojia merkitsemällä uusia osakkeita.

Mari Koukkula

Toimitusjohtaja Iikka Savisalo sanoo, että samaan aikaan on tehtävä kauppaa ja kehitettävä tuotetta.

— Taloudellinen tilanne tarvitsee edelleen vahvistamista, ja sitä varten on suunnitteilla uusia anteja, kertoo Savisalo.

Pörssin kautta on saatavilla rahoitusta. Samalla julkista yhtiötä punnitaan armottomasti ja synkät luvut ovat kaikkien nähtävillä. Valoen osake on yksi riskipitoisimmaksi arvioiduista.

Savisalo myöntää, ettei asema pörssissä yhdistettynä nykytilaan välttämättä edesauta kauppaneuvotteluita.

Toisaalta hän nimeää Valoen rohkean sijoittajan yhtiöksi.

— Markkinahan toimii niin, että riski ja voittopotentiaali hinnoitellaan balanssiin.

Mari Koukkula

Paneelien valmistus perustuu pitkälti robotiikkaan.

Tässä kuussa Valoen osakekurssi on noussut, ja juuri päättyneessä osakeannissa omistajiksi on noussut uusia nimiä. Omistusosuuksien muutoksista vaadittavan liputusilmoituksen on tehnyt muun muassa entinen Nokian pääjohtaja Jorma Ollila, jonka osuus nousi yli 5 prosentin, ja liikemies Kai Mäkelän sijoitusyhtiö Herttaässä, jonka osuus on ylittänyt 10 prosenttia.

Karikossa tehdään varastoa kevään asennuksiin

Työntekijöitä yhtiöllä on 20. Savisalon mukaan hiljaisina aikoina työpanosta on jaettu siten, että puolet on kohdistunut tuotantoon, puolet tuotekehitykseen.

— Talven mittaan tuotantoa on taas lisätty, kun teemme varastoa kevään asennuksia varten.

Savisalo ja Lindfors sanovat yhtiön olevan tavallaan jatkuvassa kehitysvaiheessa. Tuotteiden kehittäminen on välttämätöntä.

— Kilpailtu laji tämä on. Paneelien hinnat ovat painuneet alas päin 60 prosenttia vuodesta 2011, ja samalla hyötysuhteet ovat nousseet.

Johtajat sanovat Valoen pyrkivän edelläkävijyyteen. Savisalo mainitsee muun muassa piin parantamisen. Pii on puolijohde, joka johtaa sähköä, ja sen kehittäminen tapahtuu partneriyrityksen kanssa.

Lindfors määrittelee, että kilpailussa on kyse ennen muuta kilowattituntien hinnasta elinkaaren aikana. Valoe pyrkii tekemään materiaalivalinnat ja rakenteet siten, että käyttöikä kasvaisi jopa 40 vuoteen yleisen 20:n sijasta.

Kilpailuasema haetaan kestävyyden, hyötytehon ja valmistuskustannusten väliltä. Ihan kalleintakaan ei voi tehdä.

Lisää tehoa uudesta paneelista

Tehtaalla Lindfors ja Savisalo esittelevät paneeleja. Tyypillisten 260- ja 280-wattisten rinnalle on valmistumassa 310-wattinen paneeli. Johdinpisteitä on entistä tiheämmässä, mihin teho perustuu. Uutta mallia ei saa vielä kuvata. Se julkistetaan pian jälleenmyyjille.

Valmiiden paneeleiden kulmissa on Avainlippu-nauhat kotimaisuuden merkkinä. Se kuvastaa tuotteiden markkinan olevan Suomessa ja lähialueilla. Kiinaan asti ei kannata viedä.

Tuotantolinjojen kaupoista neuvotellaan

Toiseksi toimintasektorikseen ja tulevaisuuden pääbisnekseksi Valoe on määritellyt kokonaisten tuotantolinjojen ja siihen liittyvän osaamisen myymisen eri puolille maailmaa.

Näiden linjojen kasaamista varten Mikkelin tuotantotilassa olisi paljon tilaa.

Toistaiseksi linjoja ei ole vielä myyty. Savisalon mukaan mahdollisten valmistuspartnereiden kanssa käydään kuitenkin jatkuvasti neuvotteluita.

— Kokemus on osoittanut, että kauppojen syntyminen tällä alueella voi kestää uskomattoman pitkään. Vuosi ei ole mikään aika neuvotteluissa, mutta niin ne vain etenevät. Käsiä ei ole nostettu pystyyn, sanoo Savisalo.

Kaksi vuotta sitten Valoe tiedotti saaneensa Etiopiasta 15,8 miljoonan euron tehdastilauksen. Osa myyntituotoista kirjattiin tuloslaskelmaan, vaan projekti ei toteutunutkaan suunnitellusti. Syyksi kerrottiin rahoitusjärjestelyjen mutkistuminen.

Kirjaukset on poistettu tulosluvuista. Savisalo sanoo projektin silti jatkuvan.

— Etiopian tyyppisissä maissa on haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi heimorakenteeseen ja öljyn polttamisen intressipiireihin. Luovutettu ei silti ole.

Savcor Groupin saneerauksessa osake arvioitiin arvottomaksi

Valoen osakkeen kurssi on ollut hieman nousussa ja yhden euron tuntumassa, mutta esimerkiksi suurimman omistajan Savcor Groupin yrityssaneerausohjelmassa osake on kertaalleen aiemmin arvioitu arvottomaksi.

Tämä ilmenee Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisemasta riita-asiasta, jossa paikallinen pankki on kohdistanut turvaamistoimen Savcorin perustajaan Hannu Savisaloon.

Valoen osakkeista pääosa on Savisalojen yritysten omistuksessa. Hannu Savisalo on Valoen hallituksen puheenjohtaja.

Turvaamistoimi koskee Suur-Savon Osuuspankin yli kolmen miljoonan euron saatavaa Savisalolta. Velat ovat Savcor Groupin, eivät Valoen. Vastaaja on antanut velkaan omavelkaisen takauksen.

Viime marraskuussa Etelä-Savon käräjäoikeus määräsi Hannu Savisalon omaisuutta pantavaksi takavarikkoon kolmen miljoonan euron arvosta. Oikeuden pöytäkirjojen mukaan pankki näki vaaran omaisuuden hukkaamisesta.

Savisalo haki käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta hovioikeudesta menettelyvirheeseen vedoten ja siksi, ettei ollut päässyt lausumaan saatavan määrästä. Hovioikeus piti kuitenkin käräjäoikeuden ratkaisun voimassa.

"Ei liity Valoeen"

Savisalo pitää asiaa täysin henkilökohtaisena eikä halua sen yhdistämistä Valoeen.

— Se ei liity Valoeen mitenkään. Hämmästelen pankin toimintaa asiassa, sanoo Savisalo.

Pankista ei asiaa kommentoida.

Kommentoidut