Mikkelissä on nyt paras aika bongata citykettu – Jotkut nuorista vaeltajista etsivät paremman elinpiirin kaupungin ulkopuolelta

Mikkelissä on meneillään kettuhavaintojen sesonki. Kanta on runsaimmillaan ja nuoret keväällä syntyneet yksilöt vaeltavat hakiessaan omaa reviiriään.

Tarja Kauppinen

Vierailtuaan 4H:n toimistossa kettu jäi hetkeksi tutkimaan Saksalan nuorisotalon pihamaata.

Mikkelissä kettuhavaintoja on tehty viime aikoina runsaasti. Niitä on nähty torilla, kaupungintalon pihalla ja jopa sisätiloissa. Sosiaalisen median keskusteluissa jaetaan nyt kettuhavaintoja ja -kuvia.

Saksalassa 4H:n toimistossa yksin työskennellyt Tarja Kauppinen havahtui elokuun 22. päivä siihen, että toimistossa hänen seuranaan oli kettu.

— Se oli tullut Saksalan nuorisotalon ulko-ovesta sisään ja käytävää pitkin toimistoon. Katto mua vähän aikaa. Olin tietysti vähän pöljähtänyt.

Kauppisen etsiessä puhelinta eläin katosi. Kauppinen kävi katsomassa pihalta ja palasi sisälle.

— Tarkistin, oliko se mennyt takkahuoneeseen. Kun käännyin, se olikin taas käytävässä takanani.

Lopulta kettu livahti ulos ja Kauppinen sai siitä kuvia pihalla.

Ketun tulisi pelätä sisätiloja

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Katja Holmalan mukaan sisätilaan pyrkivän ketun käytös on poikkeuksellista myös kaupunkiketuille.

— Sisätilat ovat ketun näkökulmasta vaarallisia, kun sillä ei ole mahdollisuutta pakenemiseen. Epäilisin, että tällainen kettu on jossain muussa yhteydessä jo tottunut ihmiseen. Sitä on ehkä ruokittu tai yritetty kesyttää.

Holmalan ei suosittele kettujen ruokkimista. Tähän saakka kettujen ja ihmisten rinnakkaisolo kaupungeissa on onnistunut ilman suurempia ongelmia.

— Ruokkiminen ja liian kesyt ketut voivat aiheuttaa ikäviä lieveilmiöitä.

Lukijan kuva

Kaupungintalon pihapuistosta yöllinen vaeltaja jatkoi matkaa torille.

Kaupungintalolla rottajahdissa?

Mikkeliläinen yrittäjä Iina Särkkä oli palaamassa kotiinsa Otonkulmassa sijaitsevista työtiloistaan puolenyön maissa viime torstaina.

— Huomasin Raatihuoneenkadulla ketun, joka juoksi kaupungintalon pihalle. Halusin varmistaa havainnon ja seurasin sitä pihalle. Se päästi ihan lähelle.

Kuvaamista harrastava Särkkä ei ole tyytyväinen heikossa valossa kännykkäkameralla ottamiinsa kuviin.

— Lähetinkin sen Vuoden paskin luontokuvakilpailuun. Kuva on lähinnä todiste siitä, että kettu oli kaupungintalon pihalla.

Holmalan mukaan ketuista ei yleensä ole ihmiselle vaaraa lähietäisyydelläkään.

— Jos pyrkii liian tuttavalliseksi, kettu voi näykkäistä.

Kaikki kaupungissa nähdyt ketut eivät ole siellä syntyneitä, eivätkä jää sinne asumaan. Ne jatkavat matkaa löytääkseen vapaan elinpiirin. — Katja Holmala

Raivotauti on Holmalan mukaan tällä hetkellä lähinnä teoreettinen riski. Sitä on esiintyy Venäjän puolella suhteellisen kaukana rajasta. Rajaseudulle Evira levittää taudin ehkäisemiseksi rokotesyöttejä.

— Jos löytää kuolleen ketun luonnosta, olisi hyvä lähettää se Eviralle. Evira tutkii, onko eläin syönyt rokotteen. Nuori kettu voi vaeltaa Mikkeliin asti rajaseudulta, missä rokotetta on levitetty maastoon.

Emolan ja Kaukolan rajalla asuvalle Särkälle ketut ovat tuttuja kotipihalta ja sen lähistöltä jo vuosien takaa.

— Näin keskustassa en ole kettuja aikaisemmin nähnyt.

Puskaradion kommenttiketjussa epäiltiin, että kettu olisi uskaltautunut jahtaamaan kaupungintalon rottia

— Kyllä se joitain söi, mutta ei se näyttänyt pyyntihommissa olevan, Särkkä sanoo.

Menussa vesimyyriä, jälkkäriksi luumuja

Lehmuskylässä asuvien Heli Airaksen ja Jouni Löhösen omakotitalon pihalla kettu pistäytyi maanantaina.

— Olin aamukahvilla, kun huomasin ketun luumupuun alla. Olisiko syönyt pudonneita luumuja vai nuuskinut myyränkoloja? Tontin yhdellä rajalla on oja ja paljon vesimyyriä. Ei haittaisi vaikka muutaman myyrän kettu pistäisi poskeensa, Jouni Löhönen kertoo.

Luumupuun juurelta kettu siirtyi nuuskimaan puutarhakompostikasaa.

Holmalan mukaan ketulle kelpaavat ruuaksi eläinravinnon lisäksi myös marjat ja hedelmät. Reviirin koko vaihtelee ravintotilanteen mukaan. Jos ravintoa on paljon, riittää pienempikin reviiri.

— Meillä on kaksi kääpiösnautseria. Nuorempi niistä ei halunnut mennä ulos heti ketun käynnin jälkeen. Haistoi ehkä villieläimen hajun, Löhönen sanoo.

Koirat kannattaa pitää erossa ketun jätöksistä, pesäpaikoista ja ketunraadoista, koska niistä saattaa tarttua kettukapi, ketun syyhypunkki.

— Koirassa kettukapi pystyy lisääntymään ja tauti vaatii yleensä antibioottikuurin. Ihmisessä kettukapi saattaa aiheuttaa ohi menevää kutinaa, Holmala sanoo.

Jouni Löhönen

Puutarhakompostiläjä kiinnosti Lehmuskylässä liikkunutta kettua.

Kaupunkilaiskettujen kanta ei paljon vaihtele

Cityketut eivät ole mikään uusi ilmiö. Etelä-Savon vs. riistapäällikkö Ohto Salo toteaa, että kettuja on ollut kaupunkien liepeillä jo varmasti parikymmentä vuotta.

Kettukannan koko vaihtelee noin viiden—seitsemän vuoden sykleissä. Kaupunkilaiskettujen esiintymistiheyteen kannan suuruus ei kuitenkaan vaikuta, vaan kyse on pikemminkin sattumasta.

—  Yksilöt saattavat oppia käymään asutuksen lähettyvillä. Jos ne oppivat, että ihmisestä ei ole vaaraa, se aiheuttaa helposti sen, että tulee niin sanottuja citykettuja.

Salolle ei ole viime aikoina kantautunut erityisen paljon havaintoja ketuista Mikkelin keskustassa. Hän ei kuitenkaan pidä mitenkään tavattomana kettujen vierailuja kaupungintalonkaan kylkeen.

—  Mikkeli on pikkuinen kylä keskellä metsää. Kyllä kaikennäköiset elukat eksyvät sinne, ketusta lähtien.

Nuoret saattavat vaeltaa kaupungin läpi

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Katja Holmalan mukaan kettukanta on kesän jälkeen suurimmillaan.

— Ensimmäisen vuoden aikana pentujen kuolleisuus on melko suurta.

Holmalan mukaan jotkut Mikkelissäkin havaituista ketuista ovat lähes aikuisen kokoisia kaupungissa syntyneitä yksilöitä. Nuoret ketut vaeltavat syyskuun ja lokakuun aikana etsimässä uusia reviirejä.

— Nyt eletään vaelluspiikin aikaa. Kaikki kaupungissa nähdyt ketut eivät ole siellä syntyneitä, eivätkä jää sinne asumaan. Ne jatkavat matkaa löytääkseen vapaan elinpiirin.

Juttua muokattu 18.9. kello 20.09: Korjattu Jouni Löhösen sukunimi ja Lehmuskylä Vehmaskyläksi.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat