Mylly katoaa kovaa vauhtia Mannerheimintien maisemasta — Siilot odottavat vuoroaan marraskuun puolelle

Purkutyömaa kerää katsojia, mutta muuten poikkeava työ ei liiemmin häiritse Mikkelin arkea. Myllyn purkaminen on ohi parissa viikossa.

Vesa Vuorela

Mannerheimintien valssimyllyn purkaminen alkoi maanantaina. Parissa päivässä myllystä katosi jo kolmannes.
Mannerheimintien valssimyllyn purkaminen alkoi maanantaina. Parissa päivässä myllystä katosi jo kolmannes.

Kaivinkoneen pitkä kauha kurottaa valssimyllyn sivuseinään.
Kauha rouhaisee kerran ja puolisen neliötä tiiliseinää irtoaa yhtenä kappaleena. Välillä kauha haroo kerrosten puurakenteita ja betonin sisällä olevia betonirautoja.
Mikkelin Mannerheimintien vanha myllyrakennus katoaa nopeaan tahtiin siirtolavalle.
— Myllyn purkamiseen on varattu aikaa pari viikkoa, mutta jos se sujuu tuota tahtia, ei mene niin kauan, laskee kaupungin tilakeskuksen kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen.
Hyttinen seurasi myllyn purkua työmaa-aidan takana hetken tiistaina iltapäivällä.
Purkuvaihe paljastaa myllyn sisätiloja. Seinärakenne on umpeenmuurattua tiiltä. Seinät ovat nelisenkymmentä senttiä paksua massiivitiiltä.
Rakennuksen kunto ei näytä maallikon silminkään kovin kummoiselta. Kaivinkoneen kauha tekee helposti selvää seinästä.
— Olisi ollut vaikea kuvitella, että tuosta olisi saatu käyttökelpoista rakennusta, tuumii Hyttinen.

Purkutyöstä vastaa purkualan ammattilaisyritys Delete Finland Oy. Purkutyön tilaaja on Mikkelin kaupunki.
Yhtiö on tuonut siilokulmauksen tontille kaksi kauhakuormaajaa, joista toinen purkaa rakenteita ja toinen siirtää purkujätettä kasoihin ja jätelavoille.
Kaikesta voi päätellä, että homma ei tapahdu ensi kertaa. Kauhakuormaaja poimii jätekasoista tarkasti erilleen tiili- ja kiviaineksen, puun ja metallin.

Vesa Vuorela

Myllyn tiiliseinä hajoaa helposti. Kantavat betonirakenteet ovat vähän jäykempiä.


Tiilimassa läjitetään myöhemmin siilotornien tuntumaan penkereeksi, jonka päältä isompi kone yltää purkamaan siilotorneja.
Aikanaan purkumassa menee Metsä-Sairilan jäteasemalle kuten kaikki muukin jäte. Kaikki lajitellaan. Purkujätteen jatkojalostuksen hoitaa Metsä-Sairila.
Pölyä purkamisesta lähtee yllättävän vähän, sillä purkukohdetta kastellaan koko ajan. Lumitykin näköinen puhallin puskee vesisumua työalueelle.

Myllyn purkamista järeämpi työvaihe alkaa marraskuun puolella, kun varsinaisia siiloja puretaan.
Siilojen katto on noin 45 metrin korkeudessa. Ulkoseinien paksuus vaihtelee 180 millistä tyviosan 300 milliin.
Paikalle tuodaan kauhakuormaaja, joka yltää katolle saakka. Betonirakennetta järsitään pala kerrallaan.

Vesa Vuorela

Purkutyömaa synnyttää pölyä vain niukasti. Kastelu pitää pölyn kurissa. Harmaa maisema johtuu enemmän aamusumusta.


Siiloja jatkuu maan alle useita metrejä. Purkutyön loppuvaiheissa alkaa tulla Saimaan pintataso vastaan.
Betonijätettä syntyy 5 300 tonnia eli noin 450 kuorma-autolastillisen verran. Puu- ja metallijätettä syntyy kumpaakin sata tonnia.


Siilojen ja myllyn purkukustannukset ovat noin 824 000 euroa. Siivouksineen alueen saaminen rakennuskelpoiseksi maksaa noin 1,4 miljoonaa euroa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet