Hulevesimaksuun ei ole ryntäystä — Lisääntyneet sateet panevat kuitenkin kunnat miettimään kunnallisteknisiä investointeja

Mikkeli selvitti jo viime vuonna hulevesiään ja uutta taksaa, mutta ei ole päättänyt mitään. Maaseutukunnissa koko järjestelmään ei nähdä tarvetta. Kiinteistönomistajia mahdollinen uusi maksu närästää.

Mari Koukkula

Sateet lisääntyvät ja hulevettä kertyy rakennetuilla alueilla entistä enemmän. Hulevesiverkosto ei ehdi hoitaa rankkasateiden sadantaa kuten tässä keskikesällä 2016 Mikkelissä.
Sateet lisääntyvät ja hulevettä kertyy rakennetuilla alueilla entistä enemmän. Hulevesiverkosto ei ehdi hoitaa rankkasateiden sadantaa kuten tässä keskikesällä 2016 Mikkelissä.


Mikkelin seudun kunnilla ei näyttäisi olevan erityisen suurta kiinnostusta ottaa käyttöön uutta hulevesimaksua.
Esimerkiksi Mikkelin kaupunki on tutkinut hulevesitilannettaan ja mahdollista maksua, mutta ei ole tehnyt mitään päätöstä.

Kunnissa, joissa maksu on tullut tai on tulossa voimaan, on syntynyt varsin kovaa keskustelua taksasta, joka nähdään kiinteistöjä rasittavana uutena kuluna.
Myös Suomen Omakotiliitto on arvostellut maksua, joka tulee lisänä vesi- ja jätevesimaksujen päälle.

Kunta voi periä kiinteistönomistajilta tai -haltijoilta sade- ja sulamisvesien poistokustannuksista maksua.
Maksu vaihtelisi 50 euron ja sadan euron välillä kiinteistöä kohden.


Asiaa koskeva laki tuli voimaan vuonna 2014. Aluksi maksu ei tullut voimaan juuri missään, mutta nyt useat kunnat ovat päättäneet kerätä tai suunnittelevat maksun keräämistä.
Ylen tekemä tuore tutkimus kysyi kunnilta kantaa hulevesimaksuun. Kolmisenkymmentä kuntaa kantaa maksua ja saman verran selvittelee tai suunnittelee sitä.


Mikkeli tutki, mutta ei ole päättänyt mitään


Mikkelin tekninen toimi ja vesiliikelaitos selvittivät viime vuoden alkupuolella hulevesilainsäädäntöä ja maksun perimistä.
Päätöksiä ei tuolloin tehty, eikä sen jälkeen asiaan palattu.

Yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen sanoo, että suunta saattaa olla maksuun päin, mutta että ratkaisu on poliittinen.

Hulevesi on kaupunkirakenteen ongelma. Maini Väisänen

Väisänen ei ota kantaa siihen, tarvitaanko maksu Mikkelissä. Hän kuitenkin sanoo, että jos hulevesiä kerryttäviä rakenteita, käytännössä asvalttipintoja, tulee olennaisesti lisää, tuloja on jostain saatava kattamaan kunnallisteknisiä menoja.


— Hulevesi on kaupunkien ja kaupunkirakenteen ongelma, mutta Mikkeli ei ole ollenkaan pahin esimerkki. Vaikeinta on rannikkokaupungeissa, joissa merenpinta tulee nopeasti vastaan, sanoo Väisänen.


Maaseutukunnissa ei ajankohtainen


Pieksämäen tekninen johtaja Tapani Mähönen sanoo, että koska kaupungissa on useilla alueilla varsin vanhat verkostot, maksun toteuttaminen olisi vaikeaa.


— Osalta alueista puuttuu hulevesiverkosto kokonaan. Ehkä uusilla alueilla järjestelmä ja sen myötä maksu voisi olla mahdollinen.
Mähösen mukaan koko kaupunkia koskevaa maksua ei suunnitella.


Maaseutukunnissa hulevesi ei juurikaan ole ongelma, eikä maksua kanneta.
— Meillä on vähän verkostoa verrattuna kaupunkeihin, eikä maksun kantaminen ole järkevää. Hulevesiverkosto voisi tulla kyseeseen korkeintaan katujen kuivatuksessa, sanoo Kangasniemen tekninen johtaja Mikko Korhonen.


— Maksu ei ole ajankohtainen, ja tuskin tulee ihan äkkiä. Asia riippuu päättäjistä. Hulevesiverkoston ylläpitäminen tuo kustannuksia, eikä maksusta ole siinä mielessä hyötyä.


Maksun perusteet ratkaistava


Lain lähtökohta on, että kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesistä.
Väisänen sanoo, että laki maksuperusteineen on mutkikas.


Mikkeli tarkasteli kahta mallia. Hulevesiviemäröinnistä huolehtii joko vesiliikelaitos tai kaupunki. Selvitys ei ottanut kantaa malliin.
Molemmissa vaihtoehdoissa tarvitaan tieto hulevesien todellisista kustannuksista, sillä maksulla pitää olla perusteensa.


Julkisoikeudellinen maksu olisi tasapuolinen, mutta nähdään uutena verona. Vesihuoltolain mukainen maksu olisi epäoikeudenmukainen niille, jotka ovat jo rakentaneet liittymänsä.


Hulevesiä kertyy tulevaisuudessa entistä enemmän. Kadut ja pihat asvaltoidaan, yhteiskuntarakenne tiivistyy, eikä vesi imeydy maahan. Vedenpoisto vaatii oman järjestelmänsä.
— Näkyvissä on ilmastonmuutos ja sateiden lisääntyminen. Vasta viime vuosina on herätty tarkastelemaan hulevesiongelmaa, sanoo Väisänen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.