Mikkelin luottamusjohto ei ole valmis tasapainottamaan budjettia kouluja lakkauttamalla

Kouluremontit hallitsevat Mikkelin investointiohjelmaa. Talouden liikkumavara on pieni, mutta koulukiinteistöt korjataan. Ensi vuoden investointiohjelma on jäämässä euroissa tätä vuotta pienemmäksi.

Vesa Vuorela

Mikkelin Urheilupuiston koulu on peruskorjauksen edessä sisäilmaongelmien vuoksi. Hankesuunnitelma on tekeillä. Kun remontti alkaa ensi vuonna, oppilaat muuttavat väistötiloihin.
Mikkelin Urheilupuiston koulu on peruskorjauksen edessä sisäilmaongelmien vuoksi. Hankesuunnitelma on tekeillä. Kun remontti alkaa ensi vuonna, oppilaat muuttavat väistötiloihin.


Koulujen sisäilmaongelmat ja peruskorjaukset aiheuttavat paineita Mikkelin investointiohjelmalle.
Kaupungilla on kesken mittava koululaajennus peruskorjauksineen ja toteutettavana ainakin yhden koulun remontti ja uusi koulu Anttolaan.
Samalla taloustilanne estää nettoinvestointien loppusumman nostamisen nykytasoa suuremmaksi. Edessä on talonrakennusohjelman kriittinen arviointi.


Palveluverkon karsimista ei kuitenkaan nähdä investointiohjelman välineenä.
— Budjetin tavoite on, että palveluverkko pysyy ennallaan. Palvelujen laatua ja saavutettavuutta ei vaaranneta, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.).

En lähtisi tekemään rakenteellisia muutoksia palveluverkkoon. - Taina Harmoinen

Korjauslista lokakuussa

Luottamusjohto on käsitellyt ensi vuoden talousarviosta vasta raamin. Investointiohjelmaa poliittinen johto ei ole käsitellyt vielä mitenkään.
Kaupunginhallitus edellyttää, että tekninen johto kokoaa listan korjaustarpeessa olevista kiinteistöistä ja tulevista kustannuksista.


Tekninen johtaja Jouni Riihelä sanoo, että päälinjat esitellään lokakuun puolella päättäjille.
Riihelä ei vielä kerro sitä, mitä rakennushankkeita ja peruskorjauksia listaan tulee. Peruslinja on kuitenkin nähtävissä.
— Ensin on hoidettava ne kohteet, joihin on jo sitouduttu. Kun otetaan pakolliset kohteet ja sellaiset, joihin joudutaan nopeasti reagoimaan, esimerkiksi koulutilasaneeraukset, liikkumavara on jo sidottu, sanoo Riihelä.

Uusia avauksia Riihelän mukaan rakennusohjelmaan ei ole tulossa. Saman vahvistaa Aholainen.
— Elinvoimahankkeiden uudet investoinnit ovat tietenkin tärkeitä, mutta ne on arvotettava suhteessa palvelutilanteeseen. Tilanne edellyttää päättäjiltä arvokeskustelua.


Aholaisen mukaan on selvää, että esimerkiksi koulukiinteistöistä pidetään huolta.
— Oppilaita ja henkilöstöä ei pidetä epäterveissä tiloissa. Ne on hoidettava. Se, tehdäänkö kaikki kerralla vai ohjelman pohjalta, ratkeaa sitten, kun tiedetään kiinteistöjen kokonaiskunto.

Korjausvelkaa 70 miljoonaa

Mikkelillä on korjausvelkaa nyt runsaat 70 miljoonaa euroa.
Tästä puolet syntyy sellaisista kiinteistöistä, joita ei edes yritetä korjata. Ne myydään tai puretaan. Loput hoidetaan investointiohjelman sisällä.


Investointiohjelman loppusumma vastaa Riihelän mukaan poistotasoa. Nettoinvestoinnit jäänevät ensi vuonna alle 17 miljoonan euron.
Tänä vuonna investointien netto on noin 20 miljoonaa euroa. Lisäksi päälle tulee uuden jätevesipuhdistamon vuosittainen rahoitus.

Koulukohteista kärjessä ensi vuonna on Rantakylän koulun peruskorjaus ja laajennus, joka viedään loppuun. Anttolaan rakennetaan uusi koulu.
Korjauskohteista etusijalle nousee Urheilupuiston koulu, jonka remontti on alkaa ensi vuonna.

Kouluja ei haluta lakkauttaa


Talonrakennusohjelma kootaan niin, että akuutit kohteet hoidetaan ensin. Riihelä kuitenkin toivoo, että poliittinen päätöksenteko käy keskustelun palveluverkosta ja pitkän tähtäimen rakennusohjelmasta.
— Ne kohteet, joihin on reagoitava nopeasti, vievät rahoituksen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Pitemmälle menevistä hankkeista tulee puhua ajatellen valtuustokauden loppua.

Poliittinen päätöksenteko ei ole valmis aloittamaan keskustelua palveluverkon rakenteellisista muutoksista.
Budjettisyksyn kuluessa ei spekuloida sillä, lakkautetaanko jotain kouluja tai jotain muuta palveluyksikköä.


Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Taina Harmoinen (kesk.) katsoo, että budjettikäsittelyssä ei avata palveluverkkoja, eikä investointiohjelmaa tasapainoteta lopettamalla esimerkiksi jotain koulua.
— En lähtisi tekemään rakenteellisia muutoksia palveluverkkoon. Kun on näitä ongelmakoulujakin, olisi hullua ajaa alas jostakin terve koulu, sanoo Harmoinen.

Kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Veli Liikanen (vihr.) perää kireän talousasetelman aikana poliittisilta ryhmiltä priorisointia ja kykyä tehdä valintoja.
— Toivon strategista ajattelua. Kun liikkumavara on pieni, ei saada kaikkea mitä halutaan. Tärkeimpienkin kanssa tekee tiukkaa.


Liikasen mukaan Mikkelissä investointiohjelman loppusumman tulisi olla 20–30 miljoonaa euroa jo korjausvelan takia.
— Akuutit kouluhankkeet on tehtävä, eikä ylläpito- ja korjausrahoituksesta, esimerkiksi katurakentamisessa, voi leikata.

Hän laskee, että pelivaraa pienentää jo se raha, jonka kaupungin on osoitettava uuden Viitostien rakentamiseen siltä osin kuin tiehanke edellyttää kaupungilta rakentamista.

Opetuksesta ei tingitä


Liikasen mukaan kaikkea ei silti voi katsoa vain eurojen vaan myös tarpeiden näkökulmasta. Hän muistuttaa muun muassa kevyen liikenteen kehittämisohjelmasta.

Palveluverkosta tarvitaan Liikasen mukaan poliittista keskustelua ja neuvottelukykyä. Kouluverkon muutoksiin hän ei usko.
— Periaate on, että opetuksen laadusta pidetään kiinni, eikä ryhmäkokoja kasvateta. Jos nykyinen kouluverkko säilyy, opetuksen laadusta ei saa leikata.

Kouluverkkokysymykset käsittelee kasvatus- ja opetuslautakunta. Kaupunkiympäristölautakunta toimii linjausten mukaan.


Harmoisen mukaan opetuslautakunta on vasta keskustellut alustavasti budjetista ja investointiohjelmasta.
— Tilanne on vaikea, kun näitä sisäilmaongelmaisia rakennuksia putkahtaa esille. Odotan esityksiä virkamiehiltä.
— On parempi edetä rauhassa ja olla vaikka pari kuukautta kauemmin parakeissa kuin rakentaa ja korjata moneen kertaan.