Rokotekattavuus Etelä-Savossa korkealla tasolla — rokotekriittisyys näkyy lähinnä vanhempien huolena

Rokotusten riskien arviointi voi olla hankalaa, kun rokotuksilla ehkäistävät taudit jälkiseuraamuksineen ovat hävinneet, kertoo THL.n asiantuntija.

Tuija Pauhu

Terveydenhoitaja Susanna Väisänen antaa Eino-pojalle rokotuksen Savonlinnan pääterveysaseman neuvolassa. Äiti Anja Suoninen huolehtii vieressä, että juuri vuoden täyttäneellä Einolla on kaikki hyvin.
Terveydenhoitaja Susanna Väisänen antaa Eino-pojalle rokotuksen Savonlinnan pääterveysaseman neuvolassa. Äiti Anja Suoninen huolehtii vieressä, että juuri vuoden täyttäneellä Einolla on kaikki hyvin.

Pienten lasten rokotuskattavuus on korkealla tasolla Etelä-Savon alueella. Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella esimerkiksi rotavirusrokotteen saa 93 prosenttia ja viitosrokotteen peräti 99 prosenttia pikkulapsista.

Myös Mikkelissä lasten rokotusten kattavuudet ovat suunnilleen samalla tasolla kuin Savonlinnassa, eli koko Suomeen verrattuna keskimääräistä korkeammalla. Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportista vuodelta 2015.

— Pienten lasten rokotuksia otetaan erittäin hyvin. Täysin rokotteista kieltäytyvien osuus on Suomessa erittäin pieni, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo.

Rokotekriittisyys nousi puheenaiheeksi, kun Helsingin Sanomat ja Yle uutisoivat aiheesta.

Esimerkiksi länsirannikolla Pietarsaaressa lapsia on jätetty rokottomatta joko kokonaan tai osittain. Siellä esimerkiksi tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan annettavan MPR-rokotteen kattavuus on noin 84 prosenttia. Tieto on peräisin THL:n raportista, ja se koskee vuonna 2013 syntyneitä lapsia.

— Tällainen paikallinen matalan rokotuskattavuuden tasku voi syntyä, jos alueella on jatkuvasti esillä asioita, jotka saavat ihmisissä aikaan epävarmuutta, sanoo Elonsalo.

— Esimerkiksi tunteisiin vetoavat tarinat vaikuttavat ihmisten päätöksentekoon ja erilaisten riskien arviointi on vaikeaa. Kun rokotuksilla ehkäistävät taudit jälkiseuraamuksineen ovat hävinneet, ne eivät enää ole muistuttamassa ihmisiä rokotusten hyödyistä ja tarpeellisuudesta.

Etelä-Savon alueella ei rokotekriittisyydestä voida puhua ilmiönä.

— Asiat ovat hyvällä tolalla Savonlinnan seudulla, kertoo terveydenhoitaja Armi Auvinen Pääterveysaseman lastenneuvolasta.

Tilanne on samankaltainen myös Mikkelissä.

— Rokotteista kieltäytyjät ovat yksittäisiä tapauksia, kertoo Mikkelin kaupungin terveysneuvonnan esimies Ulla Yli-Karro.

Myöskään Mikkelin keskussairaalan tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa lapsi olisi sairastunut tautiin, joka olisi ollut rokotteilla ehkäistävissä.

Rokottamatta jättäminen on marginaalinen ilmiö Etelä-Savossa, mutta kriittisyys rokottamista kohtaan on jonkin verran lisääntynyt.

Auvisen mukaan vanhempien huolet liittyvät usein esimerkiksi siihen, voivatko rokotukset olla lapselle haitallisia tai mitä rokotusten haittavaikutukset voivat olla.

— Usein kriittisyys voi olla silkkaa väärää tietoa, esimerkiksi niin, että kuvitellaan, että taudin sairastamisesta ei ole haittaa, Auvinen sanoo.

— Asiasta keskustelun ja huolien läpikäymisen jälkeen vanhemmat useimmiten päätyvät rokotuksen kannalle.

Helena Korpela