Mikkeli ajaa säästölinjaa, mutta ei tingi tuntuvasta investointiohjelmasta — Paljon puhutusta jalkapallohallista ja Hännin huoltorakennuksesta leivottiin kompromissi

Kuntaveroprosentti nousee keskusteluun vuoden kuluttua, jos säästöt ja toiminnan rakenteelliset muutokset eivät tehoa. Mikkelin riskejä ovat ennen muuta verotulokertymän heikkeneminen ja soten kasvavat menot.

Vesa Vuorela

Mikkeli saattaa joutua tarkastelemaan kuntaveroprosenttiaan, jos kaavaillut säästötoimet sekä rakenne- ja toimintamuutokset eivät tehoa tarpeeksi.
Mikkeli saattaa joutua tarkastelemaan kuntaveroprosenttiaan, jos kaavaillut säästötoimet sekä rakenne- ja toimintamuutokset eivät tehoa tarpeeksi.


Mikkelin kaupungilla on edessään poikkeuksellisen vakava talouden tasapainotusvaihe.
Kaupunginhallitus päätti maanantai-illan myöhään venyneessä kokouksessaan valtuustolle vietävästä ensi vuoden talousarvioesityksestä.
Esityskokonaisuus oli yksimielinen ilman äänestyksiä, mutta luottamusjohto luonnehtii talouden tulevaa hoitamista lähinnä vaikeaksi väännöksi.


Talousasetelmat ovat sen verran vaikeita, että jos suunnitellut säästöt, tasapainotukset ja palvelurakenteen muutokset eivät tehoa, vuoden kuluttua Mikkeli keskustelee tosissaan kuntaveron korottamisesta.
Ensi vuoden verotus on jo päätetty, joten siihen ei voi puuttua tässä budjettikäsittelyssä. Mikkeli pitää ensi vuonna verotuksensa ennallaan.
Vakautuskeinona saattaa kuitenkin olla se, että ensi keväänä kaupunki joutuu tekemään lisätalousarvion.

Taloudenpidon ongelmaksi on nousemassa muutama tekijä, joita aiemman budjettisyksyn aikana ei osattu vielä ottaa huomioon.
Mikkeli arvioi verotulokertymäksi 212 miljoonaa euroa. Kuntaliiton viimeisin ennuste on miljoona euroa vähemmän, mutta todellisuus saattaa olla vielä karumpi.
— Lopullinen tilanne nähdään, kun joulukuun tilitykset ovat tiedossa. Vielä ei verotuloarviota lähdetty muuttamaan, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.).

Sote-menot ovat kasvussa

Kaupunginjohtaja Timo Halosen marraskuussa esittelemään budjetin virkamiesversioon nähden muutosta on ennakoitu myös sote-yhtymä Essoten laskutukseen.
Essote on näillä näkymin tekemässä alijäämäisen tuloksen, mikä tietää Mikkelin kaupungille merkittävää lisälaskua.
Kolmas riski on Otavan opiston valtionosuus, noin 2,7 miljoonaa euroa, jonka valtiovalta on jäädyttänyt toistaiseksi. Kaupunki ja OKM neuvottelevat valtionosuudesta.

Toistaiseksi riskit eivät ole vielä realisoituneet, mutta jos niin käy, meillä on keinot vastata niihin. — Timo Halonen

Halosen mukaan riskeihin on varauduttava.
— Toistaiseksi ne eivät ole vielä realisoituneet, mutta jos niin käy, meillä on keinot vastata niihin, sanoo Halonen.
Keskeiseksi keinoksi Mikkeli nostaa valmisteilla olevan palvelusuunnitelman, jossa linjataan sekä henkilöstöpolitiikka että palvelurakenne.
Palvelusuunnitelma on määrä saada kootuksi helmikuussa ja valtuuston päätettäväksi maaliskuussa. Keinovalikoimaan otettaneen lisätalousarvio.
— Palvelusuunnitelma on etusijalla. Mahdolliset veroratkaisut ovat toissijaisia, sanoo Halonen.

Säästöjä etsitään kaikista menokohdista

Ensi vuoden talousarvion pohjana on kuluvan vuoden tilinpäätös, joka muodostuu merkittävästi alijäämäiseksi.
Ennakoitu parin miljoonan alijäämä on kasvamassa pahimmassa tapauksessa 11 miljoonaan euroon.
Aholaisen mukaan todennäköinen alijäämä liikkuu 6—11 miljoonan euron välillä. Alijäämän määrä riippuu verotulokertymästä ja opiston valtionosuusratkaisusta.

Talousvuosien 2019—2020 sopeutustarve on viisi miljoonaa euroa. Viisivuotisen suunnitelmakauden sopeutus on kaikkiaan yli yhdeksän miljoonaa euroa.
Vaikeimmaksi osuudeksi on arvioitu kaupunkirakenneryhmän tasapainotusesityksessä niin sanottu kolmoskori, joka tavoittelee 1,4 miljoonan euron säästöjä.
Luottamusjohto pääsi yksimielisyyteen keinoista. Toimet ovat lähinnä henkilöstömenoihin puuttumisia, muun muassa jäädyttämällä rekrytointia sekä sijaisten ja määräaikaisten palkkauksia.
Palvelusuunnitelma tähtää viiden miljoonan euron säästövaikutukseen pysyvinä toiminnallisina muutoksina. Hallitus korostaa, että keinot haetaan yhdessä henkilöstön kanssa.
Lisäksi säästölistassa on tukku erilaisia kohteita, esimerkiksi palvelu- ja hallintotilojen tiivistämistä, taksojen ja maksujen tarkastelua, osakkeiden myynnin tehostamista sekä konserniyhtiöiden osinkojen tuloutusta täysimääräisesti.

Palvelusuunnitelman päätökset vaikeita

Lisäksi kaupunki kiinnittää huomiota ostopalveluihin ja hankintoihin. Näitä tehdään vuodessa noin 60 miljoonan euron edestä. Luvussa ei ole mukana sotepalvelujen ostoja.
Tavoite on leikata ostoista ja hankinnoista kolmessa vuodessa kymmenen prosenttia.
Kaupunki käy läpi myös kumppanuussopimukset ja avustukset. Tavoitteena on alentaa menotasoa viisi prosenttia kolmessa vuodessa.

Aholainen luonnehti maanantaina budjettipakettia ”kovaksi hommaksi”.
Samaa mieltä ovat hallituksen varapuheenjohtajat Armi Salo-Oksa (kok.) ja Kirsi Olkkonen (kesk.).
Salo-Oksan mukaan todellinen haaste on edessä, kun päätetään palvelusuunnitelmasta ensi keväänä.
— Puhutaan säästöistä, mutta pitää puhua mieluummin rakenteiden järkevöittämisestä. Vääntöä tulee, ei ole helppoa, mutta kyllä siinä onnistutaan.
Olkkosen mukaan talouden realiteetit ovat tiedossa. Hallituksen budjettiesitys syntyi yksimielisesti.
— Investointiohjelma on mittava, mutta tavoitteena tulee olla 25–30 miljoonan euron vuosikate. Investoinnit on nähtävä elinvoimaa kehittävinä, sanoo Olkkonen.

Isot liikuntainvestoinnit jaettiin kahdelle vuodelle

Käyttötalouden paineista huolimatta Mikkeli aikoo toteuttaa historiansa tuntuvimman investointiohjelman, joka bruttotasolla nousee yli 50 miljoonaan euroon.
Listalla on useita päiväkotihankkeita sekä uuden Urpolan aluekoulun rakennustöiden aloittaminen.

Vesa Vuorela

Puhetta herättänyt Kalevankankaan palloiluhalli toteutetaan samoin kuin Hännin huoltorakennus, mutta hankkeiden ajoitus jaetaan kahdelle vuodelle.

Budjetin virkamiesesitykseen verrattuna investointiohjelma muuttui vain sen verran, että kaupunki rakentaa sekä Hänninkentän huoltorakennuksen että Kalevankankaan uuden jalkapallohallin.
Molemmat kohteet toteutetaan kuitenkin niin, että ne pannaan liikkeelle ensi vuonna ja viedään loppuun vuonna 2020.


Kristillisdemokraatit esittivät hallituksessa kummankin kohteen lykkäämistä joko vuodelle 2020 tai sitä myöhemmäksi. Muut ryhmät eivät kuitenkaan kannattaneet esitystä, joten se raukesi ilman äänestystä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat