Essote tavoittelee kustannussäästöjä 

Sotekuntayhtymä Essote painii säästöpaineiden ja palvelutarjonnan välimaastossa. Kuluja leikataan ja laitospaikkoja vähennetään. Jäsenkunnille on kuitenkin tulossa lisälaskua ensi vuoden alussa.

Vesa Vuorela

Essoten Kyyhkylän
toiminnot kuitenkin siirtyvät 2019 syksyllä väistötiloihin A-rakennukseen
keskussairaalalla ja osa toiminnoista myöhemmin vuonna 2022 Mielen ja
kuntoutuksen taloon.
Essoten Kyyhkylän toiminnot kuitenkin siirtyvät 2019 syksyllä väistötiloihin A-rakennukseen keskussairaalalla ja osa toiminnoista myöhemmin vuonna 2022 Mielen ja kuntoutuksen taloon.


Sotekuntayhtymä Essote pyrkii vastaamaan jäsenkuntiensa vaatimuksiin kustannusten keventämisestä sekä samaan aikaan tarjoamaan palvelut.
Kuntayhtymän valmistelema talous- ja muutosohjelma tuo verrattain mittavia muutoksia ja uudistuksia toimintatapoihin ja palvelurakenteisiin.
Ohjelman tavoitteena on noin yhdeksän miljoonan euron säästöt viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä.
Ensi vuonna tavoite on noin viisi miljoonaa euroa.

Essote ennakoi syksyn kuluessa noin kymmenen miljoonan euron alijäämää kuluvalle vuodelle.
Summaa on nyt puristettu niin, että todennäköinen alijäämä on 6—7 miljoonaa euroa. Ylitysuhkaa pienennetään muun muassa aiemmin päätetyillä kolmen miljoonan euron henkilöstötoimilla.
Yhtymän jäsenkunnille on tiedossa lisälaskua. Erikoissairaanhoidon osalta alijäämää ei laskuteta, mutta perusterveydenhuollon menojen puolelta kylläkin.
Se, kuinka paljon kukin jäsenkunta joutuu maksamaan lisää, ratkeaa ensi vuoden alkupuolella.

”Ei vaaranneta palveluja”

Yhtymän johtaja Risto Kortelainen toteaa tilanteen, mutta tähdentää, että ”ei tässä tuhkia viedä pesästä”.
— Menoissa liikutaan vuoden 2017 tasolla, eikä vaaranneta palveluja.
Talousjohtaja Vesa Vestala muistuttaa, että vaikka kunnat lupautuivat 1,7 prosentin kustannustason nousuun, yhtymän tulot kasvavat vain noin prosentin.
Vastaavasti kulut nousevat noin kaksi prosenttia. Tuloksena jo tästä on noin neljän miljoonan euron kuilu.

Kortelainen esittelee suurten sote-yhtymien kustannustasoja. Maan 52 suurimman yksikön vertailussa Essote on neljänneksi edullisin, jos mittarina käytetään asukasta kohden käytettyjä nettoeuroja.
Samaan aikaan esimerkiksi Savonlinnan Sosteri on maan kallein. Jos Essote liikkuisi menotaloudessaan maan keskiarvossa, kustannukset olisivat noin 25 miljoonaa euroa nykyistä suuremmat.

Ei ole helppo yhtälö se, että toisaalta halutaan palveluja ja toisaalta menot eivät saa kasvaa. — Risto Kortelainen


Talous- ja muutosohjelman toteuttaminen on vaativa tehtävä.
— Ei ole helppo yhtälö se, että toisaalta halutaan palveluja ja toisaalta menot eivät saa kasvaa, sanoo Kortelainen.
Essoten taloutta painaa myös aiempien vuosien noin viiden miljoonan euron ylijäämäpalautus jäsenkunnille vuosina 2016—2017.
— Viime vuonna kunnat hyötyivät Essotesta merkittävästi, kun kuntalaskutus väheni yhdeksän miljoonaa euroa, Vestala sanoo.
— Talousarvion ylitykset johtuvat käytännössä siitä, että meillä on tänä vuonna vielä miinusmerkkinen talousarvio vuoteen 2017 verrattuna, ja ylijäämien talouspuskuri palautettiin jäsenkunnille.

Juustohöylä ei enää riitä

Talous- ja muutosohjelman lähtökohta on se, että juustohöyläperiaate ei enää riitä.
— Jostain pitää nyt luopua. Niukoilla resursseilla on pystyttävä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen, sanoo Kortelainen.
Yhtymän hallitus käsittelee ensi viikolla ensi vuoden talousarviota. Valtuuston päätettäväksi tulee joulukuussa yhteensä noin viiden miljoonan euron säästöt.
Hallinto- ja tukipalveluista karsitaan  2,3 miljoonaa ja muilta vastuualueilta 2,7 miljoonaa euroa.

Suurin yksittäinen vähennys tulee sijaishallintaan, jossa tavoitteena on vähentää 50 henkilötyövuoden työpanos vuonna 2019. Säästö on noin 1,6 miljoonan euroa.
Sijaisiin yhtymä käytti viime vuonna 24,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää varahenkilöstön ja vastuualueiden sijaiset sekä sijaisista aiheutuneet rekrytointikustannukset ja heidän peruspalkkansa, erilliskorvaukset, lomarahat ja sivukulut.

Sijaisia ja määräaikaisia henkilöitä työskentelee Essotessa nykyisin 500—600 henkilöä.
— Sijaisia tarvitaan edelleen paljon tehtävien vähennyksistä huolimatta. Tuo 50 henkilötyövuoden leikkaus ei tee vielä ihan mahdotonta vähennystä, Kortelainen sanoo.

Laitospaikat vähenevät

Vesa Vuorela

Niukoilla resursseilla on pystyttävä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen, sanoo Essote-johtaja Risto Kortelainen.

Rakenteelliset muutokset tarkoittavat laitospalvelujen hoitopaikkojen vähentämistä.
Tavoitteena on vähentää hoitopaikkoja noin kymmenen prosenttia seuraavien neljän vuoden aikana.
Erikoissairaanhoidossa sairaansijat vähenevät kaikkiaan 26 paikkaa. Kun kuluvana vuonna paikkoja on 246, vuonna 2022 niitä on jäljellä 220.
Perusterveydenhuollon puolella sairaansijat vähenevät kaikkiaan 21 paikkaa. Nyt paikkoja on kaikkiaan 133 ja vuonna 2022 enää 112.

Koti- ja omaishoitoa tukevia jaksohoitopaikkojen määrää lisätään. Samoin lisätään tarvittaessa palveluasumisen paikkoja, joita on nykyisin yli 1 200.
Vanhus- ja vammaispalvelujen yksiköissä toimintoja yhdistetään, palvelurakennetta kevennetään ja asiakkaat siirtyvät ensisijaisesti kevyempiin palveluihin.

Paikkavähennys alkaa Mikkelistä

Vesa Vuorela

Essote luopuu Moision sairaalan tiloista vuonna 2022.

 
Jäsenkuntia on puhuttanut mahdollinen palvelujen keskittyminen. Nyt suunta on toinen, sillä perusterveydenhuollon paikkojen väheneminen alkaa suurimmasta jäsenkunnasta eli Mikkelistä.
Mikkelissä lähikuntoutusosasto lakkaa nykysuunnitelmien mukaan asteittain vuoteen 2022 mennessä.
Hoitopaikoista vähenee 21 hoitopaikkaa. 25-paikkainen akuuttiosasto keskussairaalan A-rakennuksessa lopettaa toimintansa nykyisellä paikallaan kesäkuussa 2019.

Tilaratkaisut ovat merkittäviä ja johtavat toimintojen kokoamiseen sairaalakortteliin.
Mikkelissä Pankalammen pääterveysasema on lakannut jo vuonna 2017.
Essoten Kyyhkylän toiminnot siirtyvät 2019 syksyllä väistötiloihin A-rakennukseen keskussairaalalla. Osa toiminnoista siirtyy myöhemmin vuonna 2022 Mielen ja kuntoutuksen taloon.

Vuonna 2022 tyhjenevät Moision sairaalan Essoten vuokratilat.


Kyyhkylässä on ollut Essoten vaativa kuntoutus sekä perusterveyden vuodeosastot. Kyyhkylän tilat omistaa Mikkelin kaupunki.
Essote on neuvotellut kaupungin kanssa tilanteesta useaan otteeseen. Yhtymän mukaan kaupunki ei ole ollut valmis sellaisiin investointeihin, joita tilojen muuttaminen nykyaikaisiksi olisi edellyttänyt.

Juttua on korjattu 17.11. kello 7.33. Poistettu lause, jonka mukaan vanhus- ja vammaispalvelujen yhdistäminen ja keventäminen ei koskisi vaikeasti muistisairaiden paikkoja Suomenniemellä, Anttolassa ja Puumalassa. Kello 10.02 korjattu 25-paikkaisen akuuttiosaston keskusssairaalan A-rakennuksessa lopettavan nykyisellä paikallaan, ei kokonaan.

Korjauksia tehty myös 19.11. kello 15.43 otsikkoon, tekstiin ja kuvateksteihin: Poistettu lause että Kyyhkylän toiminnot lakkaisivat ja lisätty tieto, että  Essoten Kyyhkylän toiminnot siirtyvät 2019 syksyllä väistötiloihin A-rakennukseen keskussairaalalla ja osa toiminnoista myöhemmin vuonna 2022 Mielen ja kuntoutuksen taloon. Oikaistu tieto sijaisiin käytetystä summasta 13,7 miljoonasta 24,5 miljoonaan. Korjattu vuosiluku, jolloin Essote lähtee Moisiosta 2020:sta 2022:een.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat