Näin kauniisti poseeraa emojoutsen — Mikkelin Laihalammen joutsenperhe voi hyvin, ja pian vanhemmilla ja kuudella pienokaisella koittaa lähtö lämpimään

Mikkelissä viihtyvä joutsenperhe on selviytynyt kesästä ja syksystä täysilukuisena.

Jaakko Avikainen

Mikkelin Laihalammen joutsenperheen emo näyttää, kuinka  tekeydytään tyylikkääksi valokuvaa varten.
Mikkelin Laihalammen joutsenperheen emo näyttää, kuinka  tekeydytään tyylikkääksi valokuvaa varten.

Mikkelin Laihalammen joutsenperheelle kuuluu hyvää.

Lintujen ystäviä ja muita luonnossa liikkuvia pitkin kesää ja syksyä ihastuttanut pesue on pysynyt koossa täysilukuisena.

Joutsenpariskunnan kaikki kuusi poikasta ovat kasvaneet emonsa helmassa kyyhöttävistä pörröisistä untuvikoista kiinnostuneesti maailman ihmeellisyyksiä tutkiviksi joutsenlapsiksi.

Länsi-Savo kertoi joutsenperheestä jo kesäkuun puolessavälissä, jolloin mikkeliläinen Erja Lamminaho kertoi seuranneensa joutsenpariskunnan elämää Hanhilammen ja Laihalammen ympäristöalueilla jo viiden vuoden ajan.

Joutsenperheen kuulumiset päivitettiin kesäkuun lopulla.

Elokuun lopussa Länsi-Savo julkaisi Jari Monosen toimitukseen lähettämän kuvan, joka osoitti perheen olevan yhä kasassa.

Pian koittaa aika muuttaa
talveksi lämpimämpään

Parhaillaan joutsenperhe näyttää odottelevan rauhallisin mielin sään viilenemistä. Kunhan keli rupeaa tuntumaan turhan kylmältä, levittävät joutsenet siipensä ja lentävät lämpimille seuduille viettämään talvea.

Jaakko Avikainen

Joutsenperhe, vanhemmat ja kuusi poikasta, lentävät pikapuoliin talvisijoilleen.

— Muuton ajankohta määräytyy pääosin sään mukaan. Tavallisesti muutto ajoittuu lokakuun lopulle tai marraskuulle, joinakin vuosina joulukuulle. Viimeistään siinä vaiheessa ne lähtevät, kun vedet jäätyvät tai maa peittyy lumeen, kertoo luonnonsuojelujärjestö Birdlifen tiedottaja ja Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved.

Suomessa kesiään viettävät joutsenet suuntaavat talvikaudeksi useimmiten lounaaseen. Kuinka kauas, sen määrittää talven ankaruus.

— Valtaosin ne talvehtivat Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Jonkin verran joutsenia matkaa myös Saksaan, Hollantiin ja Brittein saarille, tietää suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi Birdlifestä.

Pieni osa joutsenista jää talveksikin Suomeen.

Lintujen navigointikyky perustuu muun muassa maapallon magneettikenttään. — Teemu Lehtiniemi

Mikään ei viittaa siihen, etteivätkö Laihalammen joutsenperheen poikaset olisi jo oppineet tarvittavia taitoja lentomatkaa varten. Lentoharjoitusta lienee kertynyt riittävästi, koska poikue syntyi laulujoutsenen normaaliin pesintäaikaan keväällä.

— Vaikea on kuvitella tilannetta, että poikaset eivät vielä olisi lentokykyisiä. Varttuminen lentokykyiseksi kestää yleensä pari kuukautta, Södersved sanoo.

Joutsenet viihtyvät
tutuilla seuduilla

Laihalammen joutsenperheen vanhemmat ovat viettäneet kesiään samoilla alueilla Mikkelissä jo ainakin puolenkymmentä vuotta.

Joutsenparin elämää koko sen ajan seuranneen Erja Lamminahon mukaan (LS 12.6.) pariskunta pesii aina Hanhilammella, mistä se ui poikasineen Pankajokea pitkin Mikaelin edustalle. Poikasten hieman vartuttua perhe siirtyy Saattotien yli Laihalammelle.

— Muiden lintujen tavoin joutsenet valitsevat paikan ympäristön perusteella. Ravinto on tärkeä esiintymistä selittävä tekijä, Teemu Lehtiniemi kertoo.

Jaakko Avikainen

Joutsenemo on viettänyt kesät ja syksyt Laihalammen seudulla jo ainakin puolenkymmenen vuoden ajan.

Miten talvisijoiltaan palaavat joutsenet löytävät ennestään tutun ja hyväksi havaitsemansa kesäpaikan?

— Lintujen navigointikyky perustuu muun muassa maapallon magneettikenttään.

Ikiuskollisuus on romanttinen
ajatus muttei totta

Laulujoutsenen on väitetty suosivan koko elämän kestävää uskollisuutta niin, että ensimmäinen kumppani jää myös ainoaksi. Se ei siis etsisi uutta puolisoa edes silloin, kun ensimmäisestä kumppanista on aika jo jättänyt.

— Romanttista mutta ei paikkansapitävää, Teemu Lehtiniemi tyrmää sitkeän harhakäsityksen.

Joutsenia kyllä pidetään pariuskollisina eli ne eivät ole kovin hanakoita esimerkiksi syrjähyppyihin. Lehtiniemen mukaan joutsenet kuitenkin etsivät uuden kumppanin tarvittaessa, mikä yleensä on seurausta juuri ensimmäisen puolison kuolemasta.

Laulujoutsen kehittyy sukukypsäksi keskimäärin 4—5-vuotiaana.

Pisimmillään laulujoutsen elää jopa yli 20-vuotiaaksi.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat