Essotesta kysytään Mikkelissä valtuustotasolla — "Omistajaohjausta on syytä tarkentaa"

Mikkelin kaupunginhallitus ottaa Essoten luokalle palvelupuutteista. Poliittinen johto on asian tärkeydestä yksimielinen.

Mari Koukkula

Lääkärien vastaanottoajat perusterveydenhuollossa ovat olleet kortilla Mikkelissä. Tilanne on ruuhkauttanut myös keskussairaalan päivystystä.
Lääkärien vastaanottoajat perusterveydenhuollossa ovat olleet kortilla Mikkelissä. Tilanne on ruuhkauttanut myös keskussairaalan päivystystä.

Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.) pitää tärkeänä, että Etelä-Savon sosiaali- ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten toimintaan liittyviä huolia käsitellään kaupungissa valtuustotasolla.


Mikkelin kaikki valtuustoryhmät jättivät maanantaina kirjallisen kysymyksen kaupunginhallitukselle.

Kysymyksessä vaaditaan vastausta siihen, miten kaupunginhallitus aikoo huolehtia Essoten terveydenhuolto- ja lääkäripalvelujen järjestämisestä Mikkelin kaupunkilaisten tarpeita vastaavasti ja lainmukaisesti.

Kaupunginhallitusta patistetaan myös seuraamaan mikkeliläisten tyytyväisyyttä Essoten palveluihin, palvelujen laatua ja kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden toteutumista.

Taustalla ovat Essoten pitkään jatkuneet palvelupuutteet. Lääkärien vastaanottoajoissa on ollut pahimmillaan kuukausien viiveitä ja terveyskeskuspäivystys on ruuhkautunut. Myös mielenterveyspalveluissa, saattohoidossa sekä palliatiivisessa hoidossa on ollut puutteita.  

Asia ei tullut Aholaiselle yllätyksenä, sillä hän oli itse valmistelemassa kirjallista kysymystä sosiaalidemokraattien valtuustoryhmässä.

Mikkelin kaupunki on Essoten suurin kuntaomistaja ja rahoittaa Essoten toimintaa 180 miljoonalla eurolla vuodessa.

Aholainen pitää kysymysmenettelyä ”ehkä vähän poikkeavana”, mutta uskoo keinon toimivan.

— Asia nousee nyt julkiseen keskusteluun. Toivon mukaan tämä lisää myös kaupunkilaisten luottamusta siihen, että kaupunki haluaa saada asiat kuntoon, Aholainen sanoo.

Kysymyksellä laaja tuki

Aloite kirjallisesta kysymyksestä syntyi sosiaalidemokraattien valtuustoryhmässä. Ryhmäpuheenjohtaja Satu Taavitsaisen mukaan asiasta on keskusteltu usein.

— Tilanteeseen on yritetty vaikuttaa monin keinoin. Tähän lähdettiin, koska muu ei tepsinyt. Kaikki valtuustoryhmät lähtivät mukaan, koska kaikille on tullut palautetta Essoten palveluista, Taavitsainen sanoo.

Mikkelin hallintosäännön mukaan vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle kirjallisen kysymyksen kaupungin toiminnasta ja hallinnosta.

Kysymykseen olisi tarvittu vähintään 13 allekirjoittajaa. Sen allekirjoitti kuuden ryhmäpuheenjohtajan lisäksi 35 valtuutettua.

— Poliittisten ryhmien yhteisesiintyminen on myönteinen asia. Se osoittaa kaikkien yhteisen huolen ja kertoo myös kaupungin poliittisen päätöksentekokulttuurin muuttumisesta, kommentoi Aholainen.

Valtuutettujen kirjallinen kysymys sanasta sanaan

Miten kaupunginhallitus aikoo huolehtia siitä, että Essoten perusterveydenhuollon ja psykiatrian lääkäripalvelut sekä saattohoito/palliatiivinen hoito ym. palvelut järjestetään määrällisesti ja laadullisesti Mikkelin kaupungin väestöntarpeita vastaavasti lainsäädännön edellyttämällä tavalla?

Miten kaupunginhallitus aikoo seurata mikkeliläisten tyytyväisyyttä Essoten palveluihin, palveluiden laatua ja mikkeliläisten yhdenvertaisuuden toteutumista Essoten palveluiden käyttäjinä?

Allekirjoittajat ovat Satu Taavitsainen, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, Pekka Pöyry, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Armi Salo-Oksa, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, Veli Liikanen, vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja, Jussi Marttinen, perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Liisa Ahonen, kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja.

"Syyttelyyn ei ole tarvetta"

Kaupunginhallituksen on vastattava valtuustolle viimeistään kokouksessa, joka ensiksi pidetään viiden viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä.

— Ongelmat ovat tiedossa. Syyttelyyn ei ole tarvetta, mutta pyydämme Essotelta vastauksia sekä myös sitä, että joku heidän puoleltaan tulee niitä valtuustolle antamaan, Aholainen sanoo.

Vaatimukseen Essoten palvelujen seurannasta Aholainen sanoo, että Mikkelin on syytä tarkentaa omistajaohjaustaan Essoten suuntaan.

— On kysyttävä, tehdäänkö Essoteen sijoitetulla rahalla hyvää työtä. Pelkkä rahan myöntäminen ei riitä, Aholainen arvioi.

Mikkelin kaupunki on Essoten suurin kuntaomistaja ja rahoittaa Essoten toimintaa 180 miljoonalla eurolla vuodessa.