Essoten johtaja: Valtuutettujen kysymys tuli takaperoisesti — Isoja askeleita on otettu eteenpäin ja johtotehtäviä organisoitu

Essoten vastaanottopalveluiden ylilääkärille Hans Gärdströmille kasautui liikaa töitä. Nyt Essote on jakanut vastuun kuormaa neljän lääkärin kesken. Kuntayhtymä tasoittaa myös osastonhoitajien ylikuormitusta jakamalla tehtäviä.

Mari Koukkula

Perusterveydenhuollon palvelualueen päällikkönä on aloittanut tiistaina ylilääkäri Jarmo Lappalainen. Hän on aiemmin johtanut Essoten kehittämisyksikköä ja perusterveydenhuollon yksikköä.
Perusterveydenhuollon palvelualueen päällikkönä on aloittanut tiistaina ylilääkäri Jarmo Lappalainen. Hän on aiemmin johtanut Essoten kehittämisyksikköä ja perusterveydenhuollon yksikköä.

Mikkeliläiset valtuutetut ovat huolestuneet kaupunkilaisten saamista lääkäripalveluista ja saattohoidosta.

Kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten palvelujen järjestämistä.

Essoten johtaja Risto Kortelainen lupaa selvittävänsä sote-palveluiden järjestämistä Mikkelin kaupunginhallitukselle huhtikuun aikana. Kortelaisen mielestä Essote on jo tehnyt muutoksia asiassa, josta valtuutetut ovat huolissaan.

— Valtuutettujen kysymys tuli takaperoisesti. Olemme ottaneet isoja askeleita eteenpäin.

Kortelainen muistuttaa, että ongelmat alkoivat jo ennen kuin kuntayhtymä perustettiin tammikuussa 2017. Hän myöntää, että Essoten johtamista organisoitiin puutteellisin perustein.

— Vastaanottopalvelujen ylilääkäri Hans Gärdström lähti siitä liikkeelle, että kaikki saadaan sujumaan. Syksyllä ymmärrettiin, että tehtävään kasautuu liiaksi töitä.

Ylilääkäri Jarmo Lappalainen: Vastaanottoalueen johtaminen on ollut aliresursoitu alusta alkaen

Nyt Essote on tiedottanut organisoivansa johtotehtäviä uudella tavalla. Kuntayhtymä on jakanut perusterveydenhuollon vastaanottojen johtamistehtävät neljän lääkärin kesken.

Perusterveydenhuollon palvelualueen päällikkönä on aloittanut tiistaina ylilääkäri Jarmo Lappalainen. Hän on aiemmin johtanut Essoten kehittämisyksikköä ja perusterveydenhuollon yksikköä.

Hän jatkaa edelleen perusterveydenhuollon yksikön ylilääkärin tehtävässä, mutta toimii myös suun terveydenhuollon ja terveydenhuollon tukipalvelujen päällikköjen esimiehenä.

— Tätä hallinnollista muutosta on valmisteltu jo vaikka kuinka kauan. Vastaanottoalueen johtaminen on ollut aliresursoitu Essoten alusta alkaen. Hans Gärdströmillä oli johdettavanaan kaikki — ihan liian iso alue, Lappalainen kommentoi.

Essoten alueen pienillä paikkakunnilla sijaitsevien hyvinvointiasemien (Pertunmaa, Puumala, Hirvensalmi, Anttola, Haukivuori, Ristiina, Suomenniemi) vastaanottoja johtaa ylilääkäri Hans Gärdström. Hän jatkaa kansanterveystyön johtavana lääkärinä ja toimii maakunta-soten valinnanvapauden vastuuvalmistelijana perusterveydenhuollon palvelujen osalta.

Keskisuurten hyvinvointikeskusten (Juva, Mäntyharju Kangasniemi) työtä vetää ylilääkäri Eeva Björkstedt.

Mikkelin hyvinvointikeskuksen yleislääketieteen vastaanottojen, eli entisten Pankalammen vastaanottojen, ylilääkäriehdokkaan kanssa neuvottelut ovat loppusuoralla. Essoten mukaan nimitys vahvistuu lähipäivinä. Nämä vastaanotot sijaitsevat keskussairaalan G- ja E-osissa.

Kaikki nimetyt johtajat ottavat myös potilaita vastaan.

"Teen kaikkeni, jotta homma alkaisi pelittää"

Parantavatko nämä järjestelyt Jarmo Lappalaisen mielestä nyt tilanteen?

— On hyvä satsaus, että johtoa nyt vihdoin vahvistettiin, Lappalainen vastaa.

— Teen kaikkeni, jotta homma alkaisi pelittää. Tavoitteeni on, että saamme vahvistettua perusterveydenhuoltoa niin, että palvelut pelaavat kaikille ja hyvin.

Essote on määritellyt tiedotteessaan, että Lappalaisen päätehtävänä on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajojen hälventäminen.

Lappalainen ei kuitenkaan ole varma, kannattaako tähän vielä keskittyä.

— Sote-uudistuksessa perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa eriytetään uudestaan. Tulee sote-keskuksia ja liikelaitos, jossa on erikoissairaanhoito. Täytyy odottaa uutta lainsäädäntöä. Ensin on keskityttävä saamaan riittävästi lääkärityövoimaa Essoteen, Lappalainen linjaa.

— Kaikki kivet pitää kääntää, että saamme lisää lääkäreitä tänne ja että he myös pysyvät täällä.

Kun Länsi-Savo tavoitti Lappalaisen keskiviikkona iltapäivällä, hän oli Tampereen lääkäripäivillä etsimässä lääkäreitä rekrytoitaviksi Mikkeliin.

Lappalainen ei vielä tiedä, kuinka monta hoitajaa ja lääkäriä Essote tarvitsee lisää, jotta palvelut alkavat pyöriä kunnolla.

Myös osastonhoitajien kuormaa jakoon 

Lisäksi osalla Essoten osastonhoitajista on ollut liian suuri määrä alaisia. Asianmukainen esimiestyö ei ole onnistunut.

Osastonhoitajat ovat ylikuormittuneita avosairaanhoidon palveluyksiköissä, päivystyspalveluissa (monitoimijapäivystys, ensineuvo ja kotisairaala) sekä konservatiivisten alojen osastoilla eli sisätautien ja keuhkosairauksien osastoilla, neurologisella osastolla ja yleislääketieteen akuuttiosastolla.

Essoten myötä päivystysvastaanottoon ja päivystysosastoon liitettiin kotisairaala sekä ensineuvo-puhelinpalvelu. Osastonhoitajia ei kuitenkaan tuolloin palkattu lisää.

Nyt Essote on jakamassa myös osastonhoitajien kuormaa. Lappalaisen mukaan Mikkelin vastaanottoalueelle tulee yksi osastonhoitaja lisää.

Aiemmin vain yksi osastonhoitaja on vastannut Essoten koko vastaanottotoiminnan hoitohenkilökunnan johtamisesta.

— Nähtäväksi jää, riittääkö tämä järjestely, Lappalainen sanoo.

Saattohoidon kriteerit eivät edelleenkään täyty

Lappalainen on aiemmin ollut kehittämässä muun muassa Essoten saattohoitoa.

— Alan tehdä uutta tehtävääni, mutta samanaikaisesti teen vielä edellisiä tehtäviäni maaliin. Moni asia on minulla nyt kesken.

Essote, Sosteri ja Pieksämäen sairaala arvioivat parhaillaan, miten alueella täyttyvät valtakunnalliset saattohoidon laatu- ja osaamiskriteerit. Teossa on yhteinen maakunnallisen palliatiivisen ja saattohoidon järjestämissuunnitelma.

Lappalaisen mukaan suunnitelmasta ensimmäinen versio voitaisiin viedä eteenpäin huhti-toukokuun vaihteessa.

Lisäksi henkilökuntaa koulutetaan edelleen saattohoitoon lisää.

— Saattohoidon resursseissa kriteerit eivät vielä täyty. Osaamisessa on vaihtelua, mutta koko ajan ollaan menossa parempaan suuntaan, Lappalainen kertoi helmikuun alussa Länsi-Savolle.