Mikkeli velkaantuu liian kovaa tahtia

Mikkelin päättäjät hermostuivat velan määrästä. Kaupungin tulokasvu on vaatimaton, ja kun investointiohjelma on painava, seurauksena on merkittävä velkaantuminen koko suunnitelmakauden ajan.

Vesa Vuorela

Mikkelin ensi vuoden talousarvio vaati pitkän valmistelun, mutta loppujen lopuksi luottamusjohto hoiti budjetin lopullisen päätöksenteon maanantaina verrattain mutkattomasti.
Mikkelin ensi vuoden talousarvio vaati pitkän valmistelun, mutta loppujen lopuksi luottamusjohto hoiti budjetin lopullisen päätöksenteon maanantaina verrattain mutkattomasti.

Kaupungin velkaantuminen nousi ykkösaiheeksi, kun Mikkelin kaupunginvaltuusto paketoi vaalikauden ensimmäisen talousarvionsa maanantaina.
Mikkeli ottaa ensi vuonna lisää velkaa yli 17 miljoonaa euroa. Pääosa velanotosta johtuu uudesta jätevedenpuhdistamosta.


Velka nousee ensi vuonna 224 miljoonaan euroon, mikä on yli 4 110 euroa asukasta kohden. Suunnitelmakauden lopulla velka on yli 255 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallituksen budjettiesitystä maanantaina esitellyt hallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.) sanoo, että velkaantumisen pysäyttäminen on kaupungin taloudenhoidon kannalta ehdottoman välttämätöntä.
— Jos korkotaso nousee, edessä on miljoonien menoerä, sanoi Aholainen.

Velkaantumisen taustalla on kaupungin vaatimaton tulokehitys. Aholaisen mukaan tulokehitys on ”luvattoman heikko”.
Investointitaso on ensi vuonna yli 34 miljoonaa euroa. Aholaisen mukaan investoinnit eivät saisi nousta vuositasolla yli 25 miljoonan euron.


Tasapainotus edellyttää menojen ja tulojen yhteistarkastelua, sillä pelkät leikkaukset eivät riitä talouden vakauttamiseen.
Samoilla linjoilla on myös virkamiesjohto. Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan ”velkaantuminen on keskeinen ongelma, joka on hallittava”.
— Vuosikate on saatava 30 miljoonan euron tasolle eli kymmenen miljoonaa euroa nykyistä suuremmaksi, mikä tietää sitä, että monesta on luovuttava.
— Talous ei kestä merkittävää toimintamenojen kasvua.

Rakennetyöryhmään kohdistuu raskaasti odotuksia

Kaikki poliittiset ryhmät todistivat budjettipuheissaan saman asian.
SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Satu Taavitsainen katsoi, että velkaa tulee laskea asteittain. Muuten SDP haluaa pitää laadukkaista palveluista, joiden keskiössä ovat erityisesti lapset.
SDP jätti maanantaina valtuustoaloitteen siitä, että kaupungin varhaiskasvatus tulee muuttaa maksuttomaksi vuoteen 2021 mennessä.

Tulokehitys on luvattoman heikko. Markku Aholainen


Kokoomuksen Armi Salo-Oksa muistutti, että investointien tulorahoitus on jäänyt liian pieneksi. Salo-Oksan mukaan onneksi velan tasapainona on mittava reaaliomaisuus.
Keskustan ryhmäjohtaja Pekka Pöyry huomautti myös konsernivelasta, joka nostaa koko kaupunkikonsernin velan 477 miljoonaan euroon.
Keskusta katsoo, että velkaan ja verojen korotuksiin perustuvat ja kustannuksia lisäävät palvelurakenteet vievät pohjankilpailukyvyltä ja elinvoimalta.

Mikkeli valmistelee tasapainotustoimia, joihin keinoja hakee kaupunkirakennetyöryhmä.
Tähän saakka tasapainoa on haettu lähinnä ensi vuoden budjettiin. Isompia toimia on määrä miettiä ensi keväänä.


Valmistelussa mukana ovat kaikki poliittiset ryhmät. Vihreiden Veli Liikanen arveli, etä ensi keväänä on iso työ edessä.
Liikasen mukaan työryhmän työhön on kasattu paljon odotuksia.
— Hyvä, että ei sentään elämän tarkoituksen selvittämistä ole annettu kaupunkirakennetyöryhmän tehtäväksi, lohkoi Liikanen.

Valtuusto vahvisti hallituksen budjettiesityksen käytännössä muutoksitta.
Ennakoitu yli kolmen miljoonan euron alijäämä on kaventunut noin miljoonaan euroon. Pääsyy alijäämän kutistumiseen oli laskettua suuremmissa valtionosuuksissa


Katujen kunto ei tyydytä


Investointiohjelmasta päättäessään valtuusto joutui äänestykseen, sillä kristillisdemokraattien ryhmä esitti Hänninkentän huoltorakennuksen lykkäystä vuodella.
Esitys kaatui selkein numeroin 47—4.

Valtuusto äänesti myös Jäähalli Oy:n roolista. Yhtiö kaavailee osallistumista Raviradan urheilualueen suunnitteluun ja markkinointiin yhdessä Saimaa Stadiumin ja Ravirata Oy:n kanssa.
Juhani Oksman (kok.) esitti, että jäähalliyhtiö keskittyisi kiinteistöyhtiötoimintaansa. Esitys hävisi äänin 34—15.

Valtuusto hyväksyi Olli Miettisen (kok.) esittämän ponnen, joka tähdentää katujen kunnossapidon kehittämistä. Miettisen mukaan kiinteistöissä on korjausvelkaa, mutta todellinen pommi on infran korjausvelka.