Essoten ylilääkäri myöntää: Saattohoidon kriteerit eivät vielä täyty —  ja hoitajat toivovat omaa lääkäriä kotisairaalaan

Essoten perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Jarmo Lappalainen kertoo, että henkilökuntaa koulutetaan parhaillaan lisää saattohoitoon.

Vesa Vuorela

Essoten kotisairaalan terveydenhoitaja Siru Kuuseja (vasemmalla) ja sairaanhoitaja Heli Lähde vierailivat edesmennyttä vaimoaan kaipaavan Mikkelin entisen kaupunginpuutarhurin Viljo Muurosen luona. Muuronen korosti, että kotisaattohoitajien läsnäolo oli tärkeää heidän perheelleen Tytti Muurosen viimeisinä aikoina. 
Essoten kotisairaalan terveydenhoitaja Siru Kuuseja (vasemmalla) ja sairaanhoitaja Heli Lähde vierailivat edesmennyttä vaimoaan kaipaavan Mikkelin entisen kaupunginpuutarhurin Viljo Muurosen luona. Muuronen korosti, että kotisaattohoitajien läsnäolo oli tärkeää heidän perheelleen Tytti Muurosen viimeisinä aikoina. 

Mikkelin seudulla yritetään nyt saada saattohoito kuntoon. Näin lupaa Essoten perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri Jarmo Lappalainen.

— Saattohoiton kriteerit on huomioitu, mutta resurssien suhteen kriteerit eivät vielä täyty. Osaamisessa on vaihtelua, mutta koko ajan ollaan menossa parempaan suuntaan.

Lappalaisen mukaan henkilökuntaa koulutetaan parhaillaan saattohoitoon.

— Lähikuntoutusosastoilta 50 henkeä on koulutuksessa. Myös kotisairaalassa osaamista vahvistetaan. Lisäksi kaksi lääkäriä on palliatiivisessa erityispätevyyskoulutuksessa.

Essote, Sosteri ja Pieksämäen sairaala arvioivat keväällä, miten alueella täyttyvät valtakunnalliset saattohoidon laatu- ja osaamiskriteerit.

— Teemme yhteisen maakunnallisen palliatiivisen ja saattohoidon järjestämissuunnitelman. On viisasta panostaa laadukkaaseen elämän loppuvaiheen hoitoon.

Lappalainen nostaa esille, että Essote tekee paljon yhteistyötä järjestötoimijoiden kanssa.

— Haluamme tiivistää yhteistyötä edelleen. Kolmannelta sektorilta saa muun muassa kriisiapua, vertaistukea ja saattohoitotukihenkilöitä.

"Toivomme meille omaa lääkäriä kotisairaalaan"

Essoten kotisairaalan sairaanhoitaja Heli Lähde ja terveydenhoitaja Siru Kuusela toivoisivat lisää lääkäriresurssia kotisaattohoitoon.

— Toivomme meille omaa lääkäriä kotisairaalaan. Tällä hetkellä lääkärin kotikäynnin järjestäminen ei aina ole helppoa, Lähde ja Kuusela sanovat.
Kotisaattohoitokäyntejä ei voi hoitajien mukaan aikatauluttaa.

— Toivomme, että oma aikataulumme pysyy sellaisena, että ehdimme tehdä työmme rauhassa jokaisen asiakkaan luona.

Kaikille kotisaattohoidossa oleville potilaille määritellään tukiosasto, jonne voi siirtyä hoitajan soitolla alle vuorokaudessa, jos voimat ehtyvät.

Essoten kotisairaala ilmoittaa kaikki saattohoitopotilaansa Kyyhkylän kuntoutus- ja saattohoito-osaston ”ennakkojonoon”.

— Sinne on mahdollista siirtyä ilman päivystyksessä käyntiä.

Saattohoito Etelä-Savossa: Vuosittain noin 350 asiakasta

Saattohoitoa annetaan vakavasti sairaille potilaille, joita lääketieteen keinoin ei pystytä parantamaan. Tavoitteena on hyvä oireenmukainen hoito ja kärsimysten lievittäminen.

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun sairautta ei voi enää parantaa. Oireenmukainen hoito tähtää elämänlaadun parantamiseen. Vaihe voi kestää vuosia.

Saattohoitoa toteutetaan kotona kotihoidon ja kotisairaalan tukemana sekä lähikuntoutusosastoilla (Juva, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli). Saattohoitoa annetaan myös palvelutaloissa.

Kyyhkylän kuntoutuskeskuksessa on 38-paikkainen lähikuntoutusosasto, jossa hoidetaan noin kuutta saattohoitopotilasta kerrallaan.

Essotessa on aloittanut palliatiivinen vastaanotto, jossa käyvät palliatiiviseen hoitoon siirtyneet potilaat ja josta annetaan konsultaatioapua osastoille.

Etelä-Savossa on vuosittain noin 350 saattohoitoa tarvitsevaa. Heistä valtaosa on syöpäsairaita (300).

Luetuimmat