Keski-ikäiset mikkeliläisnaiset menivät Instagramiin — Sen seurauksena tuntematon lahjoitti kameran, ulkomailta tulee treffikutsuja ja elämään löytyi tärkeä harrastus

Kati Pesonen, Minna Lampinen ja Hannele Rautio kuvaavat Mikkelin seudun luontoa. Se kiinnostaa etenkin ulkomailla.

Kati Pesonen ja Minna Lampinen ovat huomanneet, että ulkomaalaisia kiinnostavat lumi- ja ruskakuvat. He haluavat kuvata luontoa, mutta Instagramissa voi seurata ja kuvata myös vaikkapa sisustusta, ruokaa, lemmikkejä tai julkkiksia.
Kati Pesonen ja Minna Lampinen ovat huomanneet, että ulkomaalaisia kiinnostavat lumi- ja ruskakuvat. He haluavat kuvata luontoa, mutta Instagramissa voi seurata ja kuvata myös vaikkapa sisustusta, ruokaa, lemmikkejä tai julkkiksia.

Viime keväänä mikkeliläinen Minna Lampinen, 45, seurasi, kuinka teini-ikäinen tytär otti itsestään selfieitä ja katseli niitä kuvien jakopalvelu Instagramissa.

Lampista eivät omakuvat kiinnosta, mutta hän on aina ottanut valokuvia. Ne eivät ole olleet esillä missään.

Kävelyllä kotipaikan metsissä Juvalla Lampinen ja hänen siskonsa Kati Pesonen, 42, päättivät, että voisihan sitä nyt sitten itsekin alkaa julkaista kuvia.

He loivat Instagramiin profiilit luontokuvia varten. Reilussa puolessa vuodessa Lampiselle on kertynyt yli 1700 ja Pesosellekin yli 600 seuraajaa.

Seuraajia tärkeämpää on se, että sosiaalisen median palvelusta on tullut tärkeä ja mukava osa heidän arkeaan. He ovat huomanneet, että samoin on käynyt monelle muulle.

— Moni meidän ikäisemme on tullut Instagramiin vuoden sisällä. Selvästi huomaa, että he ovat sitten innostuneet asiasta, Pesonen sanoo.

"Tämä on loppuelämän harrastukseni"

Jo neljä vuotta Instagramissa luontokuviaan julkaissut mikkeliläinen Hannele Rautio, 58, on huomannut saman ilmiön. Viime aikoina hän on pistänyt merkille, että nykyään ympäristöä tallentaa kaupungissa sosiaaliseen mediaan moni muukin.

— Olen miettinyt, että olisi kiva tavata heitä, lähes 1900 seuraajaa kerännyt Rautio sanoo.

Ennen Instagramia Rautio ei ollut kuvannut luontoa yhtään. Hän osti puhelimen kameran laadun perusteella, perusti oman profiilin ja alkoi kuvata. Luonnon tallentaminen koukutti heti.

— Nyt tiedän, että tämä on minun loppuelämän harrastukseni, joka toivottavasti tuo mukavaa sisältöä eläkepäiviin.

(Alla yksi Raution suosituista kuvista. Lumikuvat kiinnostavat ulkomailla.)

Sisarukset Lampinen ja Pesonen ja Hannele Rautio eivät ole seuranneet toisiaan Instagramissa tai muutenkaan tunne toisiaan. Heidän tarinoissaan on paljon samaa.

Naiset eivät jaksa Facebookia, jossa pitäisi lukea ja kertoa oman elämän ”jokapäiväistä löpinää”. Instagramissa voi vain julkaista kuvia.

Yhteistä on sekin, että jokainen laittaa sinne pelkkiä luontokuvia. Kati Pesosella ei ole omaa kuvaa edes profiiliissa.

Seuraaja antoi kameran

Harrastus on tuonut mikkeliläisnaisten elämään lukuisia asioita. Tärkeintä on ollut se ilo, mitä luonnon kuvaamisesta saa.

He kuvaavat Pankalammella, Kalevankankaalla, Urpolassa — kaikkialla, missä on ”vettä ja taivasta”.

(Alla yksi Pesosen taivaskuva. Siihen hän käytti filtteriä, vaikkei yleensä tee niin.)

Kati Pesonen katsoo luontoa eri tavalla kuin ennen. Minna Lampinen on huomannut, että kävelylle tekee mieli lähteä useammin ”ottamaan kuvaa”.

— Nyt on kyllä vähän huono aika. Syksyllä oli paljon kuvattavaa. Silloin laitoin jopa useita kuvia päivässä, Lampinen sanoo.

Pesonen ja Lampinen kuvaavat kännykällä, ja kokevat kehittyneensä keväästä.

Hannele Rautiolle iso askel oli se, kun hän sai elämänsä ensimmäisen kunnon kameran — uskomatonta kyllä, Instagramin kautta. Eräs seuraaja lahjoitti hänelle vanhan kameransa ostettuaan uuden.

— Nyt tähtään taivasta, että pystyisin ottamaan linnunradasta kuvan. Ei ole vain ollut kirkkaita öitä, Rautio sanoo.

Treffikutsujen takana usein valeprofiili

Instagram on tuonut mukanaan muitakin yllättäviä asioita kuin Raution uuden kameran. Koska Suomen luonto kiinnostaa etenkin ulkomaalaisia, heitä on iso osa naisten seuraajista.

Lampinen on vastannut joihinkin kommentteihin tai yhteydenottopyyntöihin. Se on poikinut tuttavuuksia, joiden kanssa hän kirjoittelee myös Whatsappissa, Facebookissa ja tekstiviestitse.

— Tämä on käynyt kielikurssista. Olen oppinut englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi nopeaa chattikieltä, Lampinen kertoo.

Yksi mukavimmista tuttavuuksista on vanha tuttu vuoden 1994 kielikurssilta. Ikävämpiä ovat etenkin Yhdysvalloista tulevat treffipyynnöt.

— Usein siellä on takana valeprofiili ja yritys huijata rahaa.

Lampinen ei anna sellaisen häiritä. Enemmän hän ajattelee matkakuumetta, jonka ulkomaalaisten luontokuvat sytyttävät.

(Alla Lampisen kuva kotipaikalta Juvalta. Hän innostuu ulkomaisten kuvaajien luontokuvista, mutta hänen omat kuvansa saavat monet harkitsemaan matkustamista Suomeen.)

Yli miljoona käyttäjää Suomessa

Instagram on ilmainen kuvien jakopalvelu ja sosiaalinen verkosto, jossa käyttäjät voivat jakaa kuvia ja videoita joko julkisesti tai ennalta hyväksymilleen seuraajille. Toisten kuvista voi tykätä ja niitä voi kommentoida.

Instagram avattiin vuonna 2010. Se miellettiin aluksi nuorten palveluksi, mutta aivan kuten Facebookissa, vanhemmat ikäluokat tulivat perässä.

Instagramilla on arvioitu olevan reilu miljoona suomalaista käyttäjää. DNA:n kesällä julkaisemassa digitaalisen elämäntavan tutkimuksessa joka neljäs suomalainen ilmoitti käyttävänsä palvelua vähintään kerran päivässä.

Tutkimuksen mukaan Instagramin ja esimerkiksi pikaviestipalvelu Whatsappin käyttö lisääntyi vuonna 2017. Whatsappilla on yli kaksi miljoonaa suomalaista käyttäjää.

DNA:n tutkimuksessa Facebookia päivittäin käyttävien määrä pysyi lähes samana kuin vuonna 2016, mutta se on silti somen jätti. Suomalaisia käyttäjiä arvioidaan olevan noin 2,5 miljoonaa.

Facebookissa luodaan kuvallinen käyttäjäprofiili, jonka kautta voi pitää yhteyttä ystäviin, seurata haluamiaan tahoja ja liittyä erilaisiin yhteisöihin.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun keskittynyt, lyhyiden viestien Twitter on pysynyt selvästi pienempänä sosiaalisena mediana. Sillä on arvioitu olevan Suomessa noin puoli miljoonaa käyttäjää.

Luetuimmat