Lähes 300 Essoten työntekijää laati lepotaukoa vastustavan kirjelmän johdolle - terveyspalveluiden johtaja: "Henkilökunta on kovilla"

Työntekijöiden lepotauosta on noussut Essotessa kuuma kysymys. Lähes 300 Mikkelin keskussairaalan työntekijää kritisoi voimakkaasti puolen tunnin lepotaukoaan. Heidän mielestään se vaarantaa potilasturvallisuutta.

Länsi-Savo

Essoten henkilöstö on viime aikoina lähettänyt johdolle huolestuneita kirjelmiä. Suurin osa henkilöstöstä ei ole hyväksynyt yleistyöajassa määriteltyä puolen tunnin lepotaukoa, joka on työntekijän omaa aikaa. Lisäksi käytännöt eivät ole vieläkään yhtenäisiä Essotessa.- Samassa yksikössä olevilla pitäisi olla samanlainen työaikamuoto, vetoaa JHL:n pääluottamusmies Sari Rautiainen.
Essoten henkilöstö on viime aikoina lähettänyt johdolle huolestuneita kirjelmiä. Suurin osa henkilöstöstä ei ole hyväksynyt yleistyöajassa määriteltyä puolen tunnin lepotaukoa, joka on työntekijän omaa aikaa. Lisäksi käytännöt eivät ole vieläkään yhtenäisiä Essotessa.- Samassa yksikössä olevilla pitäisi olla samanlainen työaikamuoto, vetoaa JHL:n pääluottamusmies Sari Rautiainen.

Kun Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden Essote aloitti toimintansa vuoden alussa, palkka- ja lepotaukokäytännöt eivät yhtenäistyneet. Mikkelin keskussairaalan työntekijät ovat laatineet Essoten hallitukselle kirjelmän, jossa vastustavat omalla ajalla pidettävää ruokataukoa.

Lähes kaikista Essoten yksiköistä yhteensä 266 tyytymätöntä työntekijää allekirjoitti kirjelmän. Työntekijät perustelevat, että lepotauon pitäminen vaarantaa potilasturvallisuutta. He vetoavat, että käytäntö kuormittaa henkilökuntaa yhä lisää.

Henkilöstö on viime viikkoina laatinut useita huolestuneita kirjallisia kannanottoja Essoten johdolle. Esimerkiksi joukko erikoistuneita lääkäreitä, seniorilääkäreitä ja hoitajia on huolestunut potilaiden saamasta hoidosta sisätautiosastoilla.

Terveyspalveluiden vastuualuejohtaja Jarmo J. Koski arvioi, että henkilöstön laatimat kirjelmät kertovat tyytymättömyydestä ja myös väsymyksestä.

— Henkilökunta on kovilla — siitä ei pääse yli eikä ympäri. Esimerkiksi sisätautiosastoille on saatu lisää hoitajia, mutta silti hankalan jatkohoitotilanteen vuoksi hoitotyön kuormitus on korkea. Potilaiden eteenpäin siirtymisessä on takkuamista.

Tällä hetkellä Essotessa on kaksi eri mallia työntekijöiden tauon järjestämisestä. Koski kannattaa ruokailua joustavasti työajalla niissä toimipisteissä, joissa työn luonne edellyttää ennakoimattomiin, kiireellisiin potilastarpeisiin vastaamista.

— Puolen tunnin lepotaukoa ei ole mahdollista toteuttaa kaikkialla tai sellainen on hankala järjestää, Koski sanoo.

— Nyt käydään läpi, kumpi järjestely sopii kussakin toimipisteessä työn luonteeseen.

Työnantaja eri mieltä

Työnantajalla on lepotauosta erilainen näkemys.

Essoten henkilöstöjohtaja Merja Vihanto korostaa, että lepotauko on työaikalain ja työehtosopimusten mukainen käytäntö. Essotessa palkat on luvattu harmonisoida vaiheittain vuoden 2019 loppuun mennessä.

— Jos on sellainen potilastilanne, että siitä ei voi irrottautua, henkilölle korvataan menetetty lepotauko. Se merkitään lisä- tai ylityöksi, Vihanto sanoo.

Essoten hallitus antoi vastauksensa työntekijöiden kirjelmään marraskuun kokouksessa. Sen johtopäätös oli, että kaikissa yleistyöaikaa noudattavissa yksiköissä pyritään yhtenäisiin lepotaukokäytäntöihin.

— Jaksotyössä on erilaiset määräykset. Toimistotyöajassa omalla ajalla pidettävä lepotauko on jo pitkään ollut itsestään selvä asia. Esimerkiksi yksin vuorossa olevalle henkilölle ei pystytä aina mahdollistamaan lepotaukoa. Tällöin on mahdollisuus joutuisaan ruokailuun työajalla.

Vihannon mukaan lepotauko ei vaaranna potilasturvallisuutta.

—  Kun on kiire ja paljon työtä, ei kuulosta hyävltä, jos työnantaja ei antaisi mahdollisuutta lepotaukoon työvuoron aikana. 

Ammattijärjestöt Tehy, Juko, JHL, SuPer ja Jyty ovat lähettäneet Essotelle kirjelmän lepotaukokäytännöstä jo kesäkuussa. Ammattijärjestöt ja Essote ovat neuvotelleet palkasta ja käytännöstä kuukausia.

"Henkilöstön toiveita ei huomioitu"

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hallitus päätti vuonna 2015 siirtää 470 työntekijää jaksotyöstä yleistyöajan piiriin vuoden 2016 alusta alkaen. Yleistyöaikaan kuuluu vähintään 30 minuutin lepotauko, jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikalta. Työnantajan tulee mahdollistaa lepotauko.

— Koimme muutoksen työehtojen huonontamisena. Päätös oli yksipuolisesti työnantajan, ja sillä saatiin paperilla säästöjä aikaan. Työpäivän kestoon tuli puolen tunnin pidennys. Lisäksi vuoden 2017 alusta on tullut kilpailukykysopimuksen aiheuttama puoli tuntia viikossa. Työnantajien pitää saada ihmisestä irti kaikki mikä vain lähtee, sanoo JHL:n pääluottamusmies Sari Rautiainen.

Henkilöstö on vastustanut omalla ajalla pidettävää lepotaukoa alusta asti.

— Kaiken muutoksen keskellä kiistely työajasta vie voimia. Muutokset ovat aiheuttaneet lisää sairauspoissaoloja. Työntekijät ovat tosi väsyneitä ja ärtyneitä. Tilanne heijastuu työyhteisöihin joka puolella Essotessa. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat huonontuneet, Rautiainen sanoo.

— Henkilöstön toiveita ei ole huomioitu entisessä sairaanhoitopiirissä eikä nykyisen Essoten johdossa. Henkilökunnan toive on, että ruokatauko olisi joutuisasti työn ohessa. Pienessä taukohuoneessa pidetty lepotauko on turha — ei siitä pääse lähtemään minnekään.

Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen korostaa Essoten noudattavan työehtosopimusta.

— Olemme huomioineet työntekijät erittäin hyvin, mutta tässä asiassa ei ole voitu tulla vastaan. Työsuojelunkin mukaan työpäivään kuuluu tauko.

Luetuimmat