”Bussilastillisella vihreitä miehiä ei tee Puumalassa mitään” — Venäläisten hankintoihin liittyvä avoimuus osoittaa sotilasasiantuntijan mielestä niiden harmittomuuden

Useimmiten kiinteistökaupoissa on kyse rahan suojaamisesta länteen, sanoo Arto Pulkki.

Kalle Koponen / HS

Prostvikissä Turun saaristossa venäläistaustaisen yhtiön rakennukset sijaitsevat korkealla kalliolla veneväylän vieressä.
Prostvikissä Turun saaristossa venäläistaustaisen yhtiön rakennukset sijaitsevat korkealla kalliolla veneväylän vieressä.

Venäläisten kiinteistönomistukseen ei Suomessa liity akuuttia uhkaa, arvioi riippumaton sotilasasiantuntija Arto Pulkki.

Hän pitää kovin epätodennäköisenä sitä, että Venäjä varautuisi kriiseihin hankkimalla omistukseensa saaria ja kiinteistöjä. Pulkki perustaa näkemyksensä siihen, että hankinnat ovat varsin läpinäkyviä ja Suomi tietää omistukset.

— Milloin tahansa voidaan ottaa käyttöön pakkokeinot myös ulkomaisten omistamiin kiinteistöihin, jos epäillään niitä käytettävän tiedustelu- ja vakoilutarkoituksiin, muistuttaa Pulkki.

Myös ponnahduslauta-teoriaa, sitä että kiinteistöjen kautta Suomeen ujutettaisiin pieniä iskujoukkoja, Pulkki epäilee. Itä-Suomessa venäläiset ovat olleet aktiivisia kiinteistökaupassa, mutta kauppojen kohteiden perusteella hän ei sytyttäisi varoitusvaloja.

— Bussilastillisella vihreitä miehiä ei tee Puumalassa mitään. Paikallinen hirviseurue pystyy hoitamaan ne.

Toisaalta Pulkki korostaa, että strategisten kohteiden kanssa pitää olla tarkkana. Sellaisia ovat lentokentät, tietoliikenteen solmukohdat, tutka-asemat ja kansanedustuslaitos.

Parikymmentä vuotta sitten seuranta lipesi

Pulkki toteaa, että koskaan ei voi varmasti tietää ulkomaisten omistajien kiinteistöjen hankinnan tai rakentamishankkeiden motiiveja. Yleisellä tasolla pitää kehitystä seurata. Pulkki sanoo, että 10–20 vuotta sitten ”pikkuisen lipsahti”, kun kaupanteko vapautui EU:n lainsäädännön ansiosta. Valmisteltava lainsäädännön muutos kiinteistökaupan rajoituksiksi on tarpeellinen, mutta sen kaikkivoipaisuuteen ei voi luottaa.

— Jos kiinteistön ostaja on liikkeellä kyseenalaisilla motiiveilla, hän pystyy ketjuttamaan omistuksen muutaman Eta-maan kautta niin, että tosiasiallinen hallinta häviää.

 Jos Venäjä haluaisi sabotoida Suomen kauppamerenkulkua, se tapahtuisi helpommin Kaliningradista — Arto Pulkki

Kiinteistökauppojen pääasialliseksi motiiviksi Pulkki nimeää rahan. Vaikka jotkut kiinteistökaupat näyttävät taloudellisesti huonoilta, silti suomalaisessa kohteessa osakin sijoituksesta saattaa olla paremmassa turvassa kuin venäläisten poliittisten suhdanteiden armoilla.

— En ole rahanpesuoperaatioiden asiantuntija, mutta minulle on kerrottu, että niissä kestetään myös iso tappio.

— Ja vaikka raha olisi laillista, omistusta halutaan turvaan Eta-maihin. Venäläisethän omistavat jo esimerkiksi Lontoon keskustan ja Kyproksen. Siihen nähden Itä-Suomen hankinnat ovat taustakohinaa.

Lupaus isosta lomakylästä = varmempi rakennuslupa?

Heikosti edistyneet lomakylähankkeet voivat Pulkin mukaan olla osittain myös sumutusta, jotta oligarkit saavat suurisuuntaisilla suunnitelmilla rakennuslupia haluamilleen helikopterikentille ja betonilaitureille.

Turun saariston poliisi-iskun vaikuttimista ei vielä tiedetä kaikkea. Paikka on näyttänyt huvilaksi varsin varustellulta.

— Airiston tapauksessa näkyy puolustusvoimien vanhaa sotaromua. Kyse saattaa olla vain siitä, että Venäjällä militarismi on kovassa vedossa, vähän sellainen vitsi.

— Jos Venäjä haluaisi sabotoida Suomen kauppamerenkulkua, se tapahtuisi helpommin Kaliningradista.

Arto Pulkki on ase- ja sotilasasiantuntija ja kirjoittaa muun muassa Suomen Sotilaaseen.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet