Ihminen kehittyy, kunnes kuolee sukupuuttoon — tulevaisuudessa miehet kasvavat, naiset lyhenevät ja uskonnollisuus vahvistuu

Kaikki elämä maapallolla tottelee evoluutiota. Oma lajimme ei muodosta poikkeusta.

Syntyvien lasten koko kasvaa jatkuvasti. Ilmiötä selittävät muun muassa keisarileikkaukset, joiden ansiosta isopäiset lapset selviytyvät synnytyksistä hengissä entistä useammin.

Kaikki elämä maapallolla tottelee evoluutiota. Oma lajimme ei muodosta poikkeusta. Evoluutio on johtanut meidät nykytilanteeseen, ja matkamme jatkuu edelleen.
Kun ihmisen elinolosuhteet muuttuvat, myös evoluution arvostamat ominaisuudet voivat vaihtua. Homo sapiens ei kuitenkaan tule lähiaikoina muuttumaan uudeksi lajiksi.
Uuden lajin syntyminen vaatii tilanteen, jossa populaatio joutuu eristyksiin lajitovereistaan. Koska ihminen lisääntyy hitaasti verrattuna moniin muihin eläimiin, aikaa vaadittaisiin paljon.
Kotiplaneettamme pinnalla ei myöskään ole montaa paikkaa, jossa Homo sapiens ei jo liikkuisi. Lajimme teknologinen kehitys on mahdollistanut ennennäkemättömän liikkuvuuden eri populaatioiden välillä.
— Jotta Homo sapiens voisi jakautua eri lajeihin, vaadittaisiin lisääntymisisolaatio. Maapallolla tällaista tilannetta ei ole, toteaa dosentti Markus Rantala Turun yliopistosta.

Muuttuneet elintavat ohjaavat kehitystä

Avaruusmatkailu voi tulevaisuudessa luoda tilanteen, jossa pieni joukko lajimme edustajia matkaa uudelle planeetalle ja jää sinne pysyvästi. Uusi elinympäristö saattaa suosia erilaisia ominaisuuksia kuin kotoinen maapallomme. Riittävän pitkän ajan jälkeen tuolla toisella planeetalla saattaisi kulkea uusi ihmislaji.
— Ongelma on se, että aikaa vaadittaisiin todella paljon. Neandertalinihmiset olivat eläneet yli 500 000 vuotta Euroopassa eristyksissä nykyihmisestä ja siitä huolimatta lisääntyminen onnistui niiden kanssa, Rantala sanoo.
Ihmisen elintavat etenkin länsimaissa ovat muuttuneet suuresti viimeisen sadan vuoden aikana. Toisin kuin esi-isillämme ja -äideillämme, meillä on tarjolla yllin kyllin ruokaa ja suojaa. Ruuan hankkiminen ei enää vaadi suurelta osalta ihmisistä fyysistä ponnistusta. Lisäksi monet, aiemmin kuolemaan johtaneet taudit kyetään nykyisin hoitamaan.
Toisaalta lisääntymiseen liittyvät ongelmat ovat jatkuvasti kasvussa.
Tietokirjailija Osmo Tammisalo muistuttaa, että evoluutio tulee aina vaikuttamaan lajimme kehitykseen.
— Ihmisen evoluutio loppuu vasta, kun laji kuolee sukupuuttoon. Evoluutiossa on kyse siitä, kuka jatkaa sukua. Ainakin suomalaisista miehistä todennäköisimmin lisääntyvät ne, joilla on korkea sosioekonominen asema. Tämä ei luultavasti ole muuttunut siitä, kun lajimme sai elantonsa metsästäjä-keräilijöinä, Tammisalo toteaa.

Syntyvien lasten koko kasvaa

Homo sapiens on läpi olemassaolonsa joutunut sopeutumaan niukkoihin oloihin. Tällöin geenit, jotka selviävät vähällä ravinnolla, ovat lisääntyneet. Nykymaailmassa evoluutio voi palkita toisenlaisista geeneistä.
— Yltäkylläisiin olosuhteisiin sopivat piirteet saattavat yleistyä. Nykyiselläänhän olemme sopeutuneet ajoittaisiin nälänhätiin; keho varastoi rasvaa eikä halua siitä eroon. On kuitenkin vaikea nähdä, mitä nämä hyvinvointiin kehittyvät piirteet olisivat. Esimerkiksi useimmat elintasosairaudet iskevät vasta lastentekoiän jälkeen. Tällöin luonnonvalinnalla on huonot mahdollisuudet vaikuttaa niihin, Tammisalo pohtii.
Markus Rantalan mukaan nykyisestä tutkimusaineistosta voidaan löytää joitakin muutoksia lajimme kehityksessä.
— Syntyvien lasten koko on jatkuvassa kasvussa. Keisarileikkaus mahdollistaa sen, että isopäiset lapset eivät enää ole vaarassa kuolla synnytyksessä kuten aiemmin. Näin geenit, jotka vaikuttavat pään suureen kokoon, lisääntyvät populaatiossa, Rantala sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan ensisynnyttäjien keski-ikä oli viime vuonna 29 vuotta. 142 lasta syntyi 45-vuotiaille ja sitä vanhemmille naisille.
Yhteiskunnalliset muutokset esimerkiksi naisten työelämän suhteen ja kehittyneet hedelmöityshoidot johtavat tilanteeseen, jossa evoluutio suosii naisia, joiden hedelmällisyys säilyy myöhäisemmälle iälle.

Suunnitteilla mittatilausihminen

Lajimme tekninen kehitys voi pian johtaa tilanteeseen, jossa kykenemme muokkaamaan omia geenejämme.
Tällä hetkellä kansainväliset sopimukset kuitenkin kieltävät perinnöllisten muutosten tekemisen ihmisen sukusoluihin.
— Tieteen täytyisi vielä kehittyä aimo harppaus, jotta voisimme luotettavasti muokata omaa perimäämme. Geenit eivät ole niin yksinkertaisia kuin usein ajatellaan. Ymmärrämme esimerkiksi paljon paremmin banaanikärpästen geenejä kuin omiamme, evoluutiotutkija Markus Rantala toteaa.
Rantala myös muistuttaa, että jokainen nainen muokkaa geeniperimäämme, kun hän valitsee itselleen puolison.
— Itse uskon, että ihmisen tietoinen muokkaaminen alkaa urheilun parista. Halutaan luoda entistä nopeampia ja vahvempia ihmisiä, Rantala pohtii.

Uskonnolliset geenit lisääntyvät

Tulevaisuudessa yhä useampi lajimme edustaja on uskonnollinen.
Vaikka uskonnollisuus koetaan maallistuneissa länsimaissa yhä useammin vieraaksi ilmiöksi, uskonnollisuuteen vaikuttavat geenit ovat lisääntymässä.
— Syy on se, että uskonnolliset ihmiset hankkivat keskimäärin enemmän lapsia kuin ei-uskonnolliset. Uskonnollisuus on tutkimusten mukaan erittäin voimakkaasti periytyvä ominaisuus, tutkija Markus Rantala sanoo.
Esimerkiksi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien suomalaisten määrä laskee nykyisin noin prosentin vuosivauhtia.
Viime vuonna kirkkoon kuului 72 prosenttia suomalaisista. Vielä vuonna 2000 lukema oli 85 prosenttia.
Kirkon jäsenmäärä ei kuitenkaan suoraan kerro ihmisten uskonnollisuudesta, sillä hengelliset kokemukset voivat esiintyä monin eri tavoin.

Jaakko Kinnunen

Osallistu keskusteluun

Länsi-Savo