Mikkeli valmistelee yt-neuvotteluja — Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan henkilöstön vähentämistarve on 140 henkilöä

Talousarvion kokoaminen varmisti lopullisesti, että Mikkelin talouden tasapainon saavuttaminen alkaa olla vaikeaa. Kuluva vuosi tuo alijäämäisen tilinpäätöksen, ja ensi vuoden budjettikin on laadittu alijäämäiseksi.

Laura Lamponen

Mikkeli valmistelee yt-neuvotteluja — Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan henkilöstön vähentämistarve on 140 henkilöä

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen esittää yhteistoimintamenettelyn mukaisten neuvottelujen aloittamista kaupungissa.

Asiaa käsittelee kaupunginhallitus ensi maanantaina.

Tavoitteena on kaikkiaan runsaan yhdeksän miljoonan euron kokoinen säästö, josta henkilöstömenojen osuus on 4,6 miljoonaa euroa.

Hallituksen listalla on talousseuranta, organisaatiouudistus ja niiden päälle vielä esitys yt-menettelyn aloittamisesta.

Halosen esitys on, että yt-neuvottelut aloitetaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein ja että ne koskevat koko kaupunkia, siis emokaupunkia, liikelaitoksia ja taseyksiköitä. Siten neuvottelut eivät koske konserniyhtiöitä.

Tavoitteena on kaikkiaan runsaan yhdeksän miljoonan euron kokoinen säästö, josta henkilöstömenojen osuus on 4,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstön vähentämistarve on enintään 140 henkilöä tai vastaavasti 120 henkilötyövuotta.

Halosen perustelu on kaupungin talouden tasapainottaminen.

Henkilöstömenojen vähentämisessä ensisijaisena tavoitteena on säästöjen saavuttaminen eläke- ja muun poistuman, määräaikaisen henkilöstön vähentämisen, työ- ja työaikajärjestelyjen, toiminnan ja prosessien kehittämisen sekä vapaaehtoisten keinojen avulla.

Mikäli on todennäköistä, että säästötavoite ei muutoin toteudu, vaihtoehtona on henkilöstön lomauttaminen tai irtisanominen. Molemmat menettelyt ovat mahdollisia.

Mikkeli kokoaa parhaillaan vuoden 2020 talousarviota laaditaan.

Talouden suunnittelu on Halosen esittelyn mukaan osoittautunut erityisen haasteelliseksi menokasvun nopeutumisen ja tulopohjan heikkenemisen vuoksi.

Ennusteen mukaan verotulot ja valtionosuudet ovat kasvamassa yhteensä ensi vuodelle 17 miljoonaa euroa eli noin 5,3 prosentilla, mutta vuoden 2019 heikon tilanteen ja menokasvun nopeutumisen johdosta kasvu ei riitä tasapainottamaan kaupungin taloutta.

Lisäksi kaupungin investoinnit ovat viime vuosina olleet tulorahoituksen tasoon nähden liian korkeat.

Kaupunki on myös velkaantunut voimakkaasti. Lisäksi kaupungin tulevat investointitarpeet ovat liian korkealla tasolla.

Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää investointien priorisointia ja aikataulujen tarkentamista.

Myös sote-kuntayhtymä Essoten kustannukset ovat kasvussa, eikä vuoden 2019 talousarviossa ole varauduttu menojen ylitykseen.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset