Mikkeli aloittaa yli 50 miljoonaa euroa maksavan palveluverkkoremontin – Kaupunki rakentaa uusia kouluja ja päiväkoteja seuraavat viisi vuotta

Mikkelin valtuusto hyväksyi maanantaina mittavan rakennusohjelman. Paketin peruuttamisesitys kohtasi murskatappion. Seuraavaksi ryhdytään vääntämään kouluista ja päiväkodeista erillispäätöksiä sekä budjettisäästöjä.

Timo Marttila

Mikkelin valtuusto istui maanantaina puolilta päiviltä iltaan saakka, tosin asiatkin olivat isoja, palveluverkosta tilinpäätökseen. Kokoustunnelmissa keskustan Pekka Pöyry ja kokoomuksen Juha Vuori.
Mikkelin valtuusto istui maanantaina puolilta päiviltä iltaan saakka, tosin asiatkin olivat isoja, palveluverkosta tilinpäätökseen. Kokoustunnelmissa keskustan Pekka Pöyry ja kokoomuksen Juha Vuori.


Mikkelin kaupunki käynnistää mittavan yli 50 miljoonan euron koulu- ja varhaiskasvatuksen rakennusohjelman.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkään jatkuneessa maanantain kokouksessaan kaupunkirakennetyöryhmän esityspaketin.
Päätös merkitsee sitä, että kaupunki toteuttaa laajan palveluverkon uudistuksen, lakkauttaa osan kouluistaan ja päiväkodeistaan ja rakentaa tilalle uusia.

Aivan yksimielisesti käsittely ei maanantaina edennyt, sillä käsittelyn aikana piti äänestää.
Perussuomalaisten ryhmän Jussi Marttinen esitti rakennepaketin palauttamista uuteen valmisteluun. Perusteluna oli lähinnä uudistuksessa syntyvien isojen kouluyksiköiden mahdolliset sisäilmaongelmat ja allergia- ja astmaliiton tähän näkökulmaan ottama kannanotto.
Marttista kannatti saman ryhmän Raimo Heinänen, jonka mukaan kokonaisuuden talous- ja elinvoimavaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi.
Muu valtuusto oli toista mieltä. Palautusäänestyksessä asian käsittelyä jatkettiin äänin 48–3. Perussuomalaisten esitys sai puolelleen vain yhden keskustan varavaltuutetun, Vesa Himasen.

Lopullisessa päätöksenteossa uutta äänestystä ei tarvittu. Tulos kertoi luottamusjohdon kannasta.
Viime vuoden puolelta saakka valmisteltua rakennetyöryhmän esitystä itse asiassa kiiteltiin vuolaasti kaikissa muissa ryhmissä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.) luonnehti pakettia kuntaliitos-Mikkelin jälkihoidoksi, jossa juuri nyt on keskustan alueen koulu- ja päiväkotitilanteen uusimisen aika.

Välillä ehti mennä miljoonia kankkulan kaivoon. — Heikki Nykänen

Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan kyseessä on hyvä kokonaisuus ja päättäjien yhteistyön osoitus. Keskustan ryhmäjohtaja Pekka Pöyry sanoi esitystä ”uuden sukupolven päätöksenteoksi”.
Kokoomuksen Olli Miettisen mukaan Mikkelistä tulee jälleen koulukaupunki, jonka tosin pitää seuraavaksi keskittyä elinvoimapolitiikkaan.
Vihreiden Veli Liikanen muistutti, että tulevaisuus tietää myös kipeitä päätöksiä, sillä kouluja lakkaa, ja koulumatkojen pidentymiseen on kiinnitettävä huomiota.
Kokonaisuuden hyväksyi myös kristillisdemokraattien ryhmä. Liisa Ahosen mukaan esitys on sen verran hyvä, että siihen ei ole juuri lisäämistä.

Taustalla huoli talouden kantokyvystä

Päättäjien puheissa kuulsi kuitenkin hienoinen huoli kaupungin koko tilanteesta.
Palveluverkkoremontin taustalla on kaupungin talouden vakautus, johon otetaan kantaa rakenteellisten ratkaisujen ohella ensi vuoden talousarviokäsittelyssä.
Keskustan Heikki Nykänen muisteli viime valtuustokautta, jolloin palveluverkko ja vakautuspaketti eivät saaneet kaikkien tukea.
— Viime kaudella oli hyvät esitykset, mutta kun osa tästäkin porukasta vastusti, välillä ehti mennä miljoonia kankkulan kaivoon.

Päättäjät puhuivat velan määrästä, korkoriskistä ja vakautuksen tarpeesta. Tätä painotti myös salissa vieraillut, rakenneryhmää konsultoinut Perlacon Oy:n Eero Laesterä.
Hänen mukaansa Mikkelin palveluverkkokustannukset ovat suuria ja vaikka samaan aikaan investoinnit ovat olleet pieniä muuhun maahan verrattuna, kaupunki on koko ajan velkaantunut.
Laesterän mukaan Mikkelin sopeutuksella on kiire. Myös valtuusto myönsi, että palveluverkon uusimisen lisäksi tarvitaan budjettiratkaisuja.

Rakennepakettiin liittyvä Mikkelin lentokentän tulevaisuus nousi myös keskusteluun. Kenttä saa vuoden ajan aikaa osoittaa tuloskuntonsa.
Taavitsaisen mukaan kenttä on veroeurosyöppö. Kenttää puolsivat muun muassa Miettinen ja keskustan Markku Kakriainen. Myös Pöyry oli sitä mieltä, että kentälle on annettava mahdollisuutensa.
Perussuomalaisten palautusesitys puolsi kentän säilyttämistä riippumatta siitä, mitä jatkovuosi tuo tullessaan.
Kenttäkysymykseen palataan vuoden kuluttua.

Viiden vuoden investointijakso

Mikkeli uusii perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoa vuoteen 2023 mennessä.
Mikkeli muun muassa suunnittelee kahta isoa aluekoulua, jotka korvaavat osan nykyisistä perusopetuksen kouluista.
Kaikkiaan kymmenen koulua lopettaa. Anttolaan rakennetaan uusi koulu.

Ensimmäiseksi on ensi syksynä määrää päättää Ihastjärven ja Rahulan koulujen lakkauttamisesta vuonna 2019.
Urheilupuiston yläkoulun lopetuspäätös ja yhdistäminen Urpolaan on käsittelyssä syksyllä 2020.
Uudet päiväkodit rakennetaan Kalevankankaalle, Rantakylään, Tikanpeltoon ja Haukivuorelle. Tikanpellon ratkaisussa selvitetään Launialan koulun käyttöä päiväkotina.
Suksimäen päiväkoti korjataan tai korvataan uudella.

Kouluinvestoinnit ovat noin 34 miljoonaa euroa ja päiväkodit noin 18 miljoonaa euroa.
Mikkeli palauttaa kaikille lapsille yhtäläisen subjektiivisen oikeuden kokopäivähoitoon.