Xamk teettää selvityksen kehitysmahdollisuuksistaan – Taustalla pilkottaa pyrkimys nousta yliopistoksi

Selvitys tilattiin entiseltä ministeriön virkamieheltä Hannu Siréniltä. Mukana on Xamkin lisäksi Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu.

Vesa Vuorela

Xamk toimii Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Kuvan on Mikkelin kampukselta.
Xamk toimii Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Kuvan on Mikkelin kampukselta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) käynnistää selvityksen ammattikorkeakoulujen kehitysmahdollisuuksista. Toisena tilaajana on Hämeen ammattikorkeakoulu (Hamk). Selvityksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluosaston johtajana aiemmin toiminut Hannu Sirén.

Ammattikorkeakoulujen tiedotteessa kerrotaan, että selvityksessä kartoitetaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta kehittyä kansainvälisesti kilpailukykyisemmiksi ja alueitaan tutkintotasoiltaan laajemmin palveleviksi korkeakouluiksi.

Selvitystyö liittyy kulttuuri- ja tiedeministeri Annika Saarikon (kesk.) joulukuiseen heittoon, jossa hän vihjasi, että uuden yliopiston perustaminen olisi Suomessa mahdollista. Seuraavalla viikolla hän tarkensi, ettei mitään valmistelua aiheesta ole käynnissä.

Keskustelu kuitenkin virisi. Esimerkiksi Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko (kok.) ehätti Länsi-Savon mielipidepalstalla (LS 2.1.) esittämään Xamkin kehittämistä yliopistoksi.

Koivikko ei suoraan myönnä – ei tosin kielläkään – että nyt aloitettavan selvityksen tavoite olisi nostaa Xamkin ja Hamkin statusta yliopistoksi.

– Sirenin tehtävä on selvittää, kuinka pitkälle Xamk ja Hamk voivat kehittyä ja sitä kautta vastata pitkällä aikavälillä niihin ongelmiin, joita näissä kolmessa maakunnan koetaan tiedeyliopiston puuttumisen vuoksi, Koivikko muotoili Länsi-Savolle.

Vesa Vuorela

Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko on esittänyt. että ammattikorkeakoulusta kehitettäisiin yliopisto.
Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko on esittänyt. että ammattikorkeakoulusta kehitettäisiin yliopisto.

"Lainsäädäntö heikentää kilpailukykyä"

Ammattikorkeakoulujen tiedotteen mukaan selvitystyön taustalla on hallituksen koulutuspoliittisen selonteon esiin tuoma tarve kehittää korkeakoulujen toimintarakenteita- ja malleja sekä lainsäädäntöä, jotta korkeakouluilla olisi hyvät toimintaedellytykset yhteiskunnan jatkuvasti muuttuessa.

Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa toimiva Xamk ja Kanta-Hämeessä toimiva Hamk muistuttavat, että ne ovat vahvoja toimijoita maakunnissa, joissa ei ole omaa tiedeyliopistoa.

– Haluamme kehittyä niin, että pystymme vastaamaan entistä paremmin omien maakuntiemme korkeakoulutuksen ja työelämälähtöisen tutkimuksen tarpeeseen, Hämeen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja ja eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov (sd.) kertoo tiedotteessa.

Ammattikorkeakoulujen mukaan selvityksessä on tärkeänä näkökulmana korkeakoulujen tutkinto- ja henkilörakenteen kehittäminen kansainvälisen kilpailukyvyn ja alueellisen vaikuttavuuden maksimoimiseksi.

Suomen lainsäädäntö rajoittaa Xamkin ja Hamkin mielestä niiden kilpailukykyä.

– Pidämme sekä kansallisen että oman alueen kilpailukyvyn kannalta välttämättömänä sitä, että nykyistä korkeakoululainsäädäntöä ammattinimikkeiden, tutkintonimikkeiden ja tutkintorakenteiden osalta kehitetään, Xamkin Jyrki Koivikko arvioi tiedotteessa.

Valmista on tarkoitus tulla ensi kesänä

Hannu Sirenin raportin on määrä valmistua kesäkuussa 2021. Ennen sitä on tarkoitus käydä keskusteluja ammattikorkeakoulujen kotimaakunnissa ja kansallisestikin.

– Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevat säädökset ovat muuttuneet moneen kertaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Moni asia, joka kymmenen vuotta sitten ei ollut mahdollista, on muuttunut arkipäiväiseksi. Korkeakoululaitoksen joustavuus ja uudenlaiset yhteistyömuodot tulevat varmasti lisääntymään Suomessa jatkossakin. Myös käsityksemme kummastakin korkeakoulusektorista tulevat muuttumaan säädösten muuttuessa ja niiden toiminnan kehittyessä, Sirén kertoo tiedotteessa.