Mikkelin päättäjät ottelevat verolinjasta — Ensi vuoden säästöt julkistetaan vasta budjettikäsittelyssä

Mikkelin poliittiset ryhmät ovat eri linjoilla kuntaverotuksesta. Isot puolueet ovat nykyverotuksen kannalla. Vihreiden mielestä talous edellyttää kuntaveron nostoa.

Mari Koukkula

Ilmeet olivat varsin totisia, kun kaupunginjohtaja Timo Halonen (oikealla) esitteli marraskuun alussa alijäämäisiä budjettinäkymiä. Armi Salo-Oksa, Kirsi Olkkonen ja Markku Aholainen eivät kannata kuntaveron korotusta.
Ilmeet olivat varsin totisia, kun kaupunginjohtaja Timo Halonen (oikealla) esitteli marraskuun alussa alijäämäisiä budjettinäkymiä. Armi Salo-Oksa, Kirsi Olkkonen ja Markku Aholainen eivät kannata kuntaveron korotusta.


Mikkelin ensi vuoden veroratkaisuista päätetään maanantain kaupunginvaltuustossa äänestämällä.
Vihreiden ryhmä aikoo esittää kunnallisen tuloveroprosentin korottamista 0,25 prosenttiyksiköllä.
Vihreät saanevat jonkin verran tukea, mutta SDP, keskusta ja kokoomus ovat nykyisen 20,50 prosentin kannalla.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.) sanoo, että kuntaveron nostolle ei ole paineita juuri nyt.
— Veroprosentin ja kiinteistöverojen tarkastelu tulee eteen sitten, kun nähdään maakuntauudistuksen vaikutus. Kun kuntaverosta lähtee 12,50 prosenttiyksikköä, on tarkasteltava verotusta, sanoo Aholainen.

Samaa mieltä ovat hallituksen varapuheenjohtajat Kirsi Olkkonen (kesk.) ja Armi Salo-Oksa (kok.).
— Katsotaan veroprosenttia sitten, kun tiedämme, mitä maakuntauudistus vaikuttaa kuntaveroon ja valtionosuuksiin. Nyt korotushankkeessa keskusta ei ole mukana, sanoo Olkkonen.


Salo-Oksan mukaan kokoomus ei nyt korottamassa tuloveroa.
Vihreiden Veli Liikanen katsoo, että Mikkeli tarvitsee kuntaveron noston juuri nyt sekä tulojen kerryttämiseen että estämään mahdollisesti edessä olevia sivistystoimen leikkauksia.
— Tiedossa ei myöskään ole sitä, mitä keinoja aiotaan käyttää ensi vuoden osalta talouden tasapainottamiseen, sanoo Liikanen.


Poistoilla pannaan tasetta kuntoon


Mikkeli on laatii ensi vuoden talousarviota 3,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Syy on pääasiassa se, että kaupunki haluaa poistoilla taseen kuntoon maakuntauudistusta odotellessa.
Lisäksi taloudessa on viiden miljoonan euron rakenteellinen aukko.


Kaupunginjohtaja Timo Halosen budjettiesitys, jota on pohjattu poliittisten ryhmien kanssa, lähtee siitä, että ensi vuonna aukkoa kurotaan 1,2 miljoonan euron edestä. Loput kuitataan kahtena seuraavana vuotena.

Kaupunginhallitus asetti selvitysryhmän hakemaan keinoja tasapainottamiseen. Ensi vuoden ratkaisuilla on jo kiire, sillä ne on määrä saada käyttöön tulevaan budjettiin.


Vihreiden mukaan vajetta voisi kuitata osaksi veronnostolla. Neljännesprosentin nosto toisi lisätuloja noin kaksi miljoonaa euroa.
— Tällainen veronkorotus hoitaisi suurimman osan ensi vuoden aukosta ja samalla etupainotteisesti alijäämää pois. Voi olla, että korotusesitys ei mene läpi, mutta olisi vastuullista keskustella korotuksesta nyt, sanoo Liikanen.

Soten lähtö pienentää liikkumavaraa

Ensi vuoden säästöistä on tarkoitus hoitaa 0,6 miljoonaa euroa sivistystoimessa. Liikanen pelkää, että leikkaus kohdistuu varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, muun muassa tuntikehyksen ja ryhmäkokojen muutoksina.
— Ensi vuoden säästökeinoista ei ole tiedossa yksimielistä mitään linjaa. Kyse on arvovalinnasta. Säästöt uhkaavat sivistystoimea, koska muitakaan kohteita ei ole juuri esitetty.

Aholainen ei vielä lähemmin kerro, mitä keinoja säästöjen saamiseksi on kaavailtu. Lomautuksia ei kuitenkaan suunnitella.
— Alijäämäisyys syntyy osin rakenteellisista syistä. Poistoissa on varauduttava ennakkoon jätevedenpuhdistamon aiheuttamaan poistotason nousuun.

Liikkumavaraa on enää varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Markku Aholainen


— Liikkumavaraa on enää varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Luotan siihen, että poliittisilla ryhmillä on tahtoa huolehtia palveluiden riittävyydestä ja laadusta. Kun ei ole yhtä totuutta, haetaan nyt yhteistä totuutta.

Olkkosen ja Salo-Oksan mukaan talousarvion päälinjat on hyväksyttävissä, vaikka kitkeryyttä aiheuttaakin budjetin tekeminen alijäämäiseksi.
— Talouden vakautukseen pitää vain sitoutua. Lisäksi erityisesti on painotettava elinvoimatekijöitä ja työllisyyttä. Esimerkiksi uuteen Viitostiehen, Ecosairilaan, matkailuun ja biohiilipellettitehtaaseen on paljon odotuksia, sanoo Olkkonen.


”Urheilupuiston koulu kannattaa purkaa”


Päättäjät ovat valmiita kaupunkirakenneselvitykseen, jossa käydään läpi kaupungin rakennetta, kasvusuuntia ja palvelutarpeita.
Selvityksessä etsitään ratkaisua muun muassa koulutiloihin. Aluekoulumalli saa kannatusta.
— Terve oppimisympäristö on turvattava, sanoo Olkkonen.
— Sisäilmaongelmaiset kiinteistöt aiheuttavat kustannuksia. Tähän on tultava muutos, sanoo Aholainen.


Salo-Oksa sanoo, että askelmerkit koulutilaratkaisuihin pitää saada jo tämän vuoden puolella. Kokoomus asettaa budjettilinjan ehdoksi myös konsulttityönä tehtävän henkilöstösuunnittelun.
— Myös kaavoituspolitiikkaan on saatava selkeä prosessikuvaus niin, että siilokulmauksen kaltaisia vaiheita ei enää tarvitse nähdä.


Luottamusjohto ei vielä lähemmin ota kantaa kouluratkaisuihin.
Salo-Oksa kuitenkin sanoo suoraan, että Urheilupuiston koulu kannattaa mieluummin purkaa ja korvata uudella kuin korjata nykyistä kiinteistöä.
Käytäväpuheiden mukaan tämä linja tuntuisi saavan laajempaakin kannatusta.