Mikkeliläinen maitotilallinen Leena Partio: ”Kellonaikojen siirtely on typerintä, mitä tiedän” – Mutta pitäisikö valita kesä- vai talviaika?

Kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta ollaan luopumassa. Valtiot todennäköisesti päättävät rupeavatko pysyvästi elämään kesä- vai talviajassa. Kysyimme asiasta maitotilallisilta, opettajilta ja ulkotöitä tekevän yrityksen työmaapäälliköltä.

Taru Hokkanen

Kalevankankaan koulun 7 C-luokan kättennostoäänestyksessä nykyinen kesä- ja talviajan vaihtelu jäi vähemmistöksi. Enemmistö halusi lopettaa kellonajan siirtelyn, vaikka kukaan ei kertonutkaan unirytminsä siitä kärsivän.   
Kalevankankaan koulun 7 C-luokan kättennostoäänestyksessä nykyinen kesä- ja talviajan vaihtelu jäi vähemmistöksi. Enemmistö halusi lopettaa kellonajan siirtelyn, vaikka kukaan ei kertonutkaan unirytminsä siitä kärsivän.   

Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta ollaan luopumassa Euroopan unionissa. Valtiot saavat päättää, kumpi aika valitaan läpi vuoden noudatettavaksi ajaksi.

Länsi-Savo kysyi, mitä mieltä opettajienhuoneissa, maitotiloilla ja ulkotöitä tekevässä yrityksessä ollaan uudistuksesta ja pitäisikö Suomen valita pysyvästi kesä- vai talviaika.

Kalevankankaan koulun rehtori Janne Syrjäläinen kertoo opettajien yleisesti toivovan, että kellonajan siirtely lopetettaisiin.

— Siirtely on haitallista oppilaiden terveydelle ja sotkee unirytmiä.

Opettajilla on Syrjäläisen mukaan erilaisia näkemyksiä siitä, kumpaa aikaa olisi parempi ryhtyä käyttämään.

— Henkilökohtaisesti valitsisin talviajan.

Taru Hokkanen

Kalevankankaan koulun rehtori Janne Syrjäläisen mukaan kesäajasta luopumisen lisäksi kannattaisi harkita siirtymistä Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen. Siellä kello on tunnin vähemmän kuin Suomen aikavyöhykkeellä.

Rytmi hukkuu koululaisilta

Mäntyharjun yhtenäiskoulun rehtorin Kimmo Tantun mukaan kokemukset Mäntyharjussa ovat pitkälti samanlaisia kuin Kalevankankaan koulussa.

— Kesäaikaan siirryttäessä tunti häviää yöunesta. Oppilaiden rytmi sekoittuu ja he ovat väsyneempiä.

Kesäajan hyvänä puolena on se, että valoisaa aikaa on enemmän käytössä turvallisia koulumatkoja ja harrastuksia varten.

— Meillä koulussa kannatetaan sitä, että siirtely lopetettaisiin ja että ajaksi valittaisiin kesäaika, Tanttu sanoo.

Taru Hokkanen

Kouluelämässä kellonaikojen siirtely heijastuu opettajien kertoman mukaan oppilaiden unirytmiin.

Ristiinalaisella maitotilallisella Leena Partiolla on selkeä mielipide kesä- ja talviajasta.

— Kellonaikojen siirtely on typerintä, mitä tiedän.

Parsinavetassa lehmät tottuvat tiettyihin lypsyaikoihin. Kaksi kertaa vuodessa ne sopeutetaan uuteen rytmiin puolen tunnin porrastuksella kahdessa päivässä.

Partiolle ei ole merkitystä sille, kumpaa aikaa ryhdytään käyttämään.

— Ei sillä ole väliä, otetaanko käyttöön talvi tai kesäaika. Kunhan turha viisarien veivaaminen loppuu.

Robottilypsyyn ei mennä kellon mukaan

Riina ja Teemun Pöyryn maitotilalla Ristiinassa otettiin kolme vuotta sitten käyttöön pihattonavetta ja robottilypsy.

— Eläinten kannalta kesä- ja talviajan vaihtelulla ei ole merkitystä. Ne käyvät lypsyllä omassa rytmissään ja apetta on tarjolla koko ajan.

Riina Pöyry toivoo kuitenkin kellonaikojen siirtelyn loppuvan.

Kyllä sen huomaa, kun yöunesta typistyy tunti. Vaikka hyvät unenlahjat onkin, ottaa aikansa ennen kuin uusi rytmi löytyy. — Riina Pöyry

— Kun tätä työtä tekee seitsemänä päivänä viikossa, niin kyllä sen huomaa, kun yöunesta typistyy tunti. Vaikka hyvät unenlahjat onkin, ottaa aikansa ennen kuin uusi rytmi löytyy.

Konetyöt eivät luonnonvaloa kaipaa

Kesäaika mahdollistaa ulkotyöt runsaamman luonnonvalon aikana. Mikkelin keskustan katujen ja ulkoalueiden kunnossapidosta vastaavan Viherpalvelut Hyvönen Oy:n työmaapäällikkö Hannu Kemppaisen mukaan kesäajasta luopumisella ei ole suurta merkitystä töiden tekemiselle.

— Konetöitä voi tehdään pimeässäkin. Luonnonvaloa tarvitaan lähinnä johonkin tarkkaan näpertämiseen.

Rytmivaihdokset talvi- ja kesäajan välillä eivät Kemppaisen mukaan ole heidän työntekijöilleen iso juttu.

— Se on tietysti henkilökohtainen asian, miten kukin sopeutuu. Asiasta ei ole käyty työpaikalla keskustelua.

Juttuun lisätty puuttuva kuvateksti kello 19.12.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet