Saako kissaa pitää irti taajamassa? - Poliisi ja eläinsuojeluneuvoja vastaavat

Sekä virkavalta että eläinsuojelijat toivovat, että kissat eivät kulkisi irrallaan taajamissa. Mikään laki sitä ei kuitenkaan kiellä.

Jaakko Avikainen

Järjestyslaissa luetellaan paikat, joissa kissat ja koirat eivät saa kulkea irrallaan. Näiden paikkojen ulkopuolella ei kissan vapaana liikkumista rajoita mikään laki taajama-alueellakaan. Kuvan kissa ei liity juttuun. Arkistokuva.
Järjestyslaissa luetellaan paikat, joissa kissat ja koirat eivät saa kulkea irrallaan. Näiden paikkojen ulkopuolella ei kissan vapaana liikkumista rajoita mikään laki taajama-alueellakaan. Kuvan kissa ei liity juttuun. Arkistokuva.

Toimitukseemme on tullut lukijoilta kysymyksiä siitä, saako kissa kulkea taajama-alueella vapaana, vai onko se pidettävä kytkettynä.
Järjestyslain 14. pykälän mukaan kissaa ja koiraa ei saa päästää kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle, yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, elintarviketorille, yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua.
– Tämä on kysymys, johon todennäköisesti ei ole olemassa yksiselitteistä ratkaisua. Järjestyslaki ei siis kiellä pitämästä kissaa vapaana, mutta laki kuitenkin velvoittaa omistajaa huolehtimaan, että irrallaan oleva kissa ei mene naapuritalon tai -taloyhtiön pihalle eikä järjestyslaissa erikseen lueteltuihin kiellettyihin paikkoihin. Laki on tältä osin tosi epäselvästi laadittu niin kissanomistajien kuin muidenkin ihmisten kannalta, sanoo ylikomisario Petri Isokuortti Itä-Suomen poliisin Mikkelin poliisiasemalta.

Ristiriita lain ja sen noudattamisen välille syntyy Isokuortin mukaan siitä, että kissaa ei voi vahtia eikä opettaa pysymään määrätyllä alueella. Niinpä kissa saattaa rikkoa lakia omistajansa tietämättä.
– Kun kissan päästää irti, se menee sinne, minne se menee. Sillä on semmoinen luonne. Kissa on erilainen kuin koira, Isokuortti toteaa.
Isokuortti muistuttaa, että jos omalla pihalla liikkuu vieraita kissoja, niitä ei pidä tulkita villeiksi tai villiintyneiksi tai omistajansa hylkäämiksi, eikä niihin saa soveltaa esimerkiksi metsästyslaissa säädettyä villiintyneen kissan tappo-oikeutta.
– Kissan voi ottaa kiinni, mutta sitä ei saa millään tavalla vahingoittaa, vaan se pitää palauttaa joko omistajalleen tai toimittaa löytöeläintaloon, Isokuortti tähdentää.

–  Vaikka mikään laki ei kiellä kissoja kulkemasta vapaana, eläinsuojelijat toivovat, että kissat pidettäisiin taajamissa kiinni. Tämä olisi suotavaa jo ihan kissan oman turvallisuuden takia, tähdentää Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvoja Marja-Liisa Kotro Savonlinnasta.
Kotron mukaan irrallaan juoksentelevien kissojen turvallisuutta uhkaavat erityisesti liikenne, petoeläimet ja ilkeät ihmiset. Vapaana olevat kissat puolestaan tekevät tihutöitä muun muassa pissimällä ja kakkimalla luvattomiin paikkoihin sekä tappamalla pikkulintuja ja oravia.
–  Riittävän iso, katollinen aitaus on kissalle kaikkein paras ulkoilupaikka. Pitkässä hihnassakin kissaa voi kävelyttää, jos se on siihen pennusta pitäen tottunut. Vanha kissa harvoin uusia temppuja kovin hyvin oppii, Kotro sanoo.

Mikäli kissan kuitenkin annetaan olla taajamassa irti, tulee Kotron mukaan huolehtia siitä, että kissa on leikattu ja tunnistusmerkitty mikrosirulla sekä että sillä on panta kaulassa ja pannassa omistajan yhteystiedot.
Kotro tähdentää, että taajama-alueella vapaana liikkuvat kissat eivät ole villikissoja. Valtaosalla niistä on oma koti, jossa niitä hoidetaan ja ruokitaan hyvin.
– Vieraita kissoja ei pidä ruveta syöttämään ja omimaan. Jos kissa alkaa luulla, että sillä on useita koteja, niin siitä häiriintyy sekä kissan että sen omistajien elämä, Kotro sanoo.
Villiintyneeksi tai villiksi kissa luokitellaan vasta siinä vaiheessa, kun se käyttää ravinnokseen pelkästään itse pyydystämäänsä ruokaa. Villiintyneiden kissojen loukuttamisesta huolehtivat kuntien ja kaupunkien valvontaeläinlääkärit.

Lue uutinen villiintyneiden kissojen loukkupyynnistä täältä.

Kissaa koskevia lakeja ja asetuksia:

Järjestyslaki 612/2003
Metsästyslaki 615/1993
Eläinsuojelulaki 247/1996
Eläinsuojeluasetus 396/1996
Valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta 674/2010
(Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus 49/1992)
Rikoslaki 39/1889
Laki koe-eläintoiminnasta 62/2006
Terveydensuojelulaki 763/1994
Eläintautilaki 441/2013
Vahingonkorvauslaki 412/1974

Lähde:

FINLEX ®