"Onko tämä todella kahden kauppaa" — Sosiaali- ja terveysalaa opiskelemaan hakenut pohtii, estikö psykologin haastattelu kouluun pääsemisen

Erilaisia soveltuvuustestejä ja henkilöarvioita tekevät muutkin kuin psykologit, eikä työn laatua valvo mikään viranomainen.

Päivi Virta-Salo

Sosiaali- ja terveysalalle ammattikorkeakouluun hakevilta selvitetään psykologisin testein muun muassa hakijan opiskelumotivaatiota, empatiakykyä ja vuorovaikutustaitoja.
Sosiaali- ja terveysalalle ammattikorkeakouluun hakevilta selvitetään psykologisin testein muun muassa hakijan opiskelumotivaatiota, empatiakykyä ja vuorovaikutustaitoja.

Jäikö kouluun pääsy kiinni yhdestä sanasta? Tätä miettii nainen, joka haki viime syksynä opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa ammattikorkeakouluun. Pääsykokeisiin kuului psykologinen testi, jonka yhtenä osana oli psykologin haastattelu.

Psykologi kyseli, mitkä ovat hakijan heikkoudet. Nainen sanoi olevansa pedantti.
— Siihen psykologi oli kirjoittanut, että olenko tarpeeksi lämminhenkinen alalle ja pystynkö jakamaan asioita, hän kertoo. Nainen ei halua nimeään julkisuuteen.

Psykologin arvio oli hakijalle yllätys, sillä hänen mielestään haastattelu oli mennyt hyvin.

Hakija olisi toivonut testistä kirjallista arviota vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Nyt hän sai tilaisuuden kysyä tuloksiaan puhelimitse.

— Tuli mieleen, että oliko siellä papereissa jotakin, mitä minulle ei kerrota. Sekin tuli mieleen, että onko tämä todella kahden kauppaa. Että ovet eivät avaudu, jos tuo toinen ei diggaa minusta.

Nainen oli jo suorittanut alan opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Hän haki opiskelijaksi erillishaussa, joka oli tarkoitettu nimenomaan niille, jotka ovat jo alaa opiskelleet. Erillishaun kautta opiskelijaksi otettiin kuitenkin vain neljä henkilöä, eli seula oli tiukka.

Hakija sai valintakokeista keskimääräistä paremmat pisteet, ja perinteisen yhteishaun kautta hän olisi saattanut päästäkin sisään.

— Mutta ajattelin, että kun yhteishaussa oli ennakkotehtäviä, ei ole järkeä alkaa niitä tekemään. Minähän olin opiskellut alaa koko vuoden.

Nyt opiskelumahdollisuudet ovat toistaiseksi tyrehtyneet. Hän on suorittanut avoimessa yliopistossa maksimimäärän alan opintoja.

— Harmittaa, kun opittu tieto pääsee vanhentumaan.

Hän ei vielä tiedä, hakeeko enää opiskelemaan.

Jos kokee tulleensa oppilasvalinnoissa väärin kohdelluksi, oikaisuvaatimukset tehdään ensisijaisesti valinnasta vastaavalle oppilaitokselle, minkä jälkeen hakijalla on oikeus hakea muutosta myös valittamalla päätöksestä hallinto-oikeuteen, kertoo Suomen Psykologiliiton ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov.

Soveltuvuusarvioinnin tilaajalla on vastuu teettää arviointi osaavalla ammattilaisella

Arvioijan ammattitaitoa voi kysellä työn tilaajalta, kuten oppilaitokselta, mutta käytännössä tilaaja päättää, kuka arvioinnin tekee.

Työelämässä arvioinnin tilaaja on lain mukaan vastuussa siitä, että arvioinnin tekee asiantunteva henkilö, testausmenetelmät ovat luotettavia ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä.

— Suoranaista valvovaa viranomaistahoa ei ole, Gergov kertoo.

Soveltuvuusarviointeja ja työelämän henkilöarviointeja tekevät sekä psykologit että ihmiset, joilla ei ole psykologin ammattitutkintoa.

Suomen Psykologiliitto on pyrkinyt varmistamaan henkilöarviointien laadun kehittämällä sertifikaatin henkilöarvioinnin ammattilaisille. Tämäkin koskee pelkästään työelämän arviointeja eli esimerkiksi työnhakijoille arviointeja tekeviä henkilöitä.

Syynä on se, että oppilaitosten ja työelämän testit eroavat toisistaan.

Työelämässä henkilöarvioinnin tavoitteet ovat yleensä oppilaitoksia tarkemmin määritellyt, ja hakijoiden vahvuuksia katsotaan oppilaitosten testejä syvemmin.

Psykologisiin henkilöarviointeihin pätevöittävä sertifikaatti myönnetään vain määrätyt kriteerit täyttäville psykologeille, mutta niin sanottuihin osaamis- ja kompetenssipohjaisiin henkilöarviointeihin pätevöittävä sertifikaatti voidaan myöntää myös muille henkilöarvioinnin ammattilaisille.

— Psykologiset henkilöarvioinnit ovat usein huomattavasti syvempiä ja niissä on mahdollista hyödyntää monipuolisesti myös psykologisia testejä, joita muut kuin psykologit eivät voi käyttää, Gergov kertoo.

— Ikävä kyllä arvioon tulija ei yleensä pysty näitä erottamaan toisistaan, minkä vuoksi tilaajalla on suuri vastuu arvion laatuvaatimuksista.

Päivi Virta-Salo

Psykologit selvittävät työelämässä esimiehiksi hakevilta muun muassa, miten hyvin he hahmottavat laajoja kokonaisuuksia sekä millaiset vuorovaikutustaidot ja organisointikyky hakijoilla on.
Psykologit selvittävät työelämässä esimiehiksi hakevilta muun muassa, miten hyvin he hahmottavat laajoja kokonaisuuksia sekä millaiset vuorovaikutustaidot ja organisointikyky hakijoilla on.

Hyvä arviointi koostuu monesta eri tehtävästä

Psykologikonsultti Juha Sandberg Vival Oy:stä korostaa, että psykologin arvio ei anna totaalista kyllä- tai ei-vastausta. Valinnan hakijoiden välillä tekee oppilaitos tai esimerkiksi yritys.

Yrityksen etsiessä uutta työntekijää, psykologi pohtii työn tilaajan kanssa, mitä ominaisuuksia arvioinnin avulla halutaan selvittää ja millaista tyyppiä ollaan hakemassa.

— Ominaisuuksien kirjo on usein laaja, joten arvioinneissa pitää olla riittävä repertuaari eli monta eri menetelmää, ja arvioijan on tunnettava näiden menetelmien rajoitukset.

Sandbergin mukaan testitulokset voivat antaa myös työhön hakeville ajattelemisen ja itsetutkiskelun aihetta: onko tämä todella sitä, mitä minä haluan.

— Olisi hyvä muistaa, ettei siellä olla alistamassa ihmisiä, vaan auttamassa yritystä saamaan sopivan henkilön ja henkilöä löytämään sopivan työnantajan.

Psykologin tekemä henkilöhaastattelu tuo haastateltavien välisiä eroja hyvin näkyviin, Sandberg kertoo. Siksi haastattelu kuuluu olennaisena osana psykologiseen testaamiseen.

Haastattelu on haastavaa ammattilaisellekin

Helppoa se ei kuitenkaan ole, edes ammattipsykologille.

— Vapaamuotoinen haastattelu todettiin historiassa jo kertaalleen huonoksi metodiksi, mutta sitten tullaan siihen kysymykseen, onko minkään yksittäisen arviointimenetelmän tai menetelmätyypin ennustavuus luotettava, Sandberg kertoo.

— Ei, koska luotettavuus muodostuu useiden erityyppisten menetelmien käytöstä ja arviointiasiantuntijan ymmärryksestä ja osaamisesta, hän jatkaa.

Olisi hyvä muistaa, ettei siellä olla alistamassa ihmisiä, vaan auttamassa yritystä saamaan sopivan henkilön ja henkilöä löytämään sopivan työnantajan.

Toimeksiannosta riippuen henkilöhaastattelun avulla saatetaan selvittää muun muassa hakijoiden verbaalista lahjakkuutta, kontaktin välittömyyttä tai jotakin muuta keskeistä ominaisuutta, jota haettavassa tehtävässä vaaditaan.

— Haastattelijalla voi yhden päivän aikana olla viisi henkilöä haastateltavana. Se, miten haastateltava pysyy tarkkaavaisena, on kova haaste.

Haastattelussa ehdotonta on yhdenmukaisuus ja tasapuolisuus hakijoita kohtaan. Hyvän henkilöhaastattelun rakenne on kaikkien hakijoiden kanssa samanlainen ja haastattelijan on oltava ammattitaitoinen.

Sandberg arvioi, että psykologisten testien tekijöiden ammattitaito Suomessa on pääosin kunnossa. Samansuuntaiseen tulokseen päätyi tohtori Taina Kuuskorpi vuonna 2012 valmistuneessa väitöskirjassaan, joka tutki psykologisten testien käyttöä Suomessa. Kuuskorven mukaan psykologisen testaamisen laatu Suomessa oli tuolloin hyvällä tasolla.

Myös testattavat ovat Sandbergin mukaan olleet pääasiassa tyytyväisiä arviointien tuloksiin.

— Arvioinnit kuitenkin lähtevät henkilön vahvuuksista, ja niissä vältetään ehdottomuuksia.

Päivi Virta-Salo

Soveltuvuusarvioinneissa tärkeintä on olla oma itsensä. Arvioinnin tilaajan puolestaan kannattaa pohtia, mitä lisäarvoa soveltuvuusarviointi tuo valintaan ja millaisia henkilöitä tehtäviin haetaan.
Soveltuvuusarvioinneissa tärkeintä on olla oma itsensä. Arvioinnin tilaajan puolestaan kannattaa pohtia, mitä lisäarvoa soveltuvuusarviointi tuo valintaan ja millaisia henkilöitä tehtäviin haetaan.